Artikkeli on yli 8 vuotta vanha

Valjakkourheilun suosio kasvaa – sopivista treeniväylistä pulaa

Keminmaan jokivarressa asuva Jonna Henttinen pääsee lähtemään koiravaljakkoajelulle suoraan kotipihasta, itse tekemälleen uralle. Usein harrastajat joutuvat etsimään sopivia harjoitusväyliä kaukaa.

Keminmaalainen Jonna Henttinen pääsee lähtemään koiravaljakkoajelulle suoraan kotipihasta. Kuva: Yle Kemi
  • Laura Valta

Valjakkourheilun suosio on kasvanut selvästi muutaman viime vuoden aikana. Suomen Valjakkourheilijoiden liitosta kerrotaan, että harrastajien määrä on kolminkertaistunut neljässä vuodessa ja uusia harrastajia tulee jatkuvasti lisää.

Puheenjohtaja Juha Romppanen kertoo, että erityisesti yhden koiran kanssa harrastettavat lajit nostavat suosiotaan.

– Neljän vuoden aikana myös mahdollisuudet harrastamiseen ovat parantuneet. Koirahiihtäjille on tullut lisää latuvuoroja ja koiralatuja, Romppanen kiittelee.

Valjakkourheilijoiden liitossa on kirjoilla noin 600 linsenssiurheilijaa, mutta erilaisia valjakkourheilulajeja harrastavia on moninkertainen määrä. Liitossa heitä lasketaan olevan noin 10 000, mutta todellinen määrä on vieläkin suurempi.

– Kaikki eivät välttämättä hoksaa olevansa valjakkourheilijoita. Jos joku menee vaikka suksilla koiran kanssa ja koira on liinalla kytkettynä omistajaan, hän harrastaa silloin valjakkourheilua, Romppanen selittää.

Kahdeksan koiran huskyvaljakko pihassa
Kuva: Laura Valta / Yle

Valjakoilla pulaa treenimaastoista: "Luovuutta tässä tarvitsee"

Lapissa Kemijoki on tänä vuonna jäätynyt hyvissä ajoin, ja Keminmaan jokivarressa asuva Jonna Henttinen pääsee koirineen lähtemään valjakkoajelulle suoraan kotipihasta – itse tekemälleen uralle.

Se on harvinaista luksusta, sillä useimmiten sopivia harjoitusväyliä joutuu etsimään kaukaa. Tilanne ei ole omiaan lisäämään harrastajamääriä, vaikka kiinnostusta olisi.

– Onhan se tosi haastavaa miettiä missä ja miten pystyy treenaamaan, ja mikä on oikeastaan laillistakaan. Mekin vedetään syksyllä mönkijää, niin pitää olla metsässä piilossa rauhallisilla metsäteillä ja poluilla, Henttinen kuvailee.

Sehän olisi aivan ihanteellista, jos olisi joku ura meitä varten. Ja joka edes joskus aukaistaisiin.

Jonna Henttinen

Oma hommansa on jo pelkästään kuskata 6-8 koiraa, valjaat, liinat, mönkijä ja muut työtarpeet autolla paikkaan, jossa harjoittelu onnistuu. Varsinkin usean koiran valjakot joutuvat joko tekemään uransa itse tai ajamaan autolla pitkiäkin matkoja löytääkseen riittävän rauhallisen paikan, jossa koiria voi treenata.

– Pitää muistaa, että valjakko on jokamiehenoikeuksilla liikkuva väline. Toki on haastavaa löytää treenimaastoja, reittejä on rajallisesti. Luovuutta tässä tarvitsee, naurahtaa Suomen Valjakkourheilijoiden liiton puheenjohtaja Juha Romppanen.

Hiihtoladuilla koirat ovat lähes aina kiellettyjä, mutta monet kunnat tarjoavat koiraurheilijoille mahdollisuuden treenata esimerkiksi joillakin latuosuuksilla myöhään illalla. Se on hyvä kädenojennus muun muassa koirahiihtäjille, mutta usean koiran valjakot eivät välttämättä siitä hyödy.

Esimerkiksi Henttinen treenaa keskipitkän matkan kilpailuja varten, minkä vuoksi harjoitusmatkojenkin pitäisi olla jopa kymmenien kilometrien pituisia.

– Sehän olisi aivan ihanteellista, jos olisi joku ura meitä varten. Ja joka edes joskus aukaistaisiin. Mutta en jaksa uskoa, että siihen olisi ikinä mahdollisuutta, Henttinen huokaa.