Ikääntynyt. Sitä sanaa käytetään vanhenevasta ihmisestä.
Ikääntyvien parissa työskentelevä sairaanhoitaja Rida Riskilä lukee ikääntyneisiin kuuluviksi yli 60-vuotiaat, mutta myös yli 90-vuotiaat. Ikähaarukkaa on 40 vuotta, mutta kaikille on yhteistä se, etteivät he koe olevansa vanhoja.
Riskilän mielestä sana on hyvä, koska vanhalla on ikävä kaiku.
– Se kuvastaa, että täällä on oltu jo kauan, ollaan kokeneita – mutta ei vanhoja.
Ikääntyminen vaatii valmistautumista
Monille yhteistä on myös se, että läheisiä, varsinkin omia lapsia halutaan säästellä vaivaamiselta. Lapsilla on kiireiset työt ja pienet lapset. He voivat myös asua kaukana.
Aidan leikkaaminen voidaan jättää odottamaan lasten loma-aikaa, mutta arjessa ikääntyvä yrittää sinnitellä, vaikka tuki ja läsnäolo olisikin tarpeen.
– Jos huoltomies unohtaa kääntää kerrostalon ilmastoinnin kytkimen talviasentoon syksyllä, ikäihminen voi palella ja vain odotella takki päällä pattereiden lämpenemistä. Palohälyttimen patterin loppumisesta seuraavaa viiltävän kimeän äänen ymmärtäminen ei välttämättä käy nopeasti, Riskilä kuvaa.
Yksi syy, miksi asioita ei välttämättä oteta esille perhetapaamisissa, on pelko itsemääräämisoikeuden menettämisestä: "Joudun kohta köyhäintaloon". Siksi Riskilä kannustaa jokaista ikääntyvää toimimaan aktiivisesti itse, ei vain jäämään muiden hoidettavaksi kohteeksi.
– On kaikille helpompaa, jos me kaikki varmistaisimme huomista koskevat toiveemme ja valmistautumisemme vanhuuteen olisi järkiperäistä. Arjen asioista pitäisi perheissä puhua.
Ikääntyminen on jokaiselle edessä. Tänään voit huolehtia omista vanhemmistasi, mutta omakin vuorosi tulee.
Ikääntymisen muistilista:
- Ikääntyminen on taitolaji. Kun palkkatyö loppuu, uuteen elämänvaiheeseen tarvitaan uusia asioita ja tuttuja harrastuksia. Pidä kiinni vanhoista harrastusryhmistä ja tutuista ikätovereista, mutta kokeile myös uusia asioita. Jos lihasjumppa tuntuu liian nopeatahtiselta, kokeile venyttelyä – harva tippuu lattialta. Ole armollinen itsellesi.
- Parasta olisi, jos jokainen kirjaisi oman tahtonsa muistiin, vaikkapa ruutupaperille. Millaisessa paikassa haluat asua ja ikääntyä: onko tärkeintä järvimaisema vai lasten läheisyys. Missä on helppo kulkea niin, että omatoimisuus voi säilyä, mutta mielelle tärkeät asiat ovat läsnä. Muuta ajoissa! Tai duunaa ikäkoti sopivaksi!
- On suuri rakkaudenteko jättää selvät viimeiset toiveet läheiselle. Millaiset hautajaiset järjestetään, mitä lauletaan, ketä kutsutaan ja ketä ei paikalle tarvita. Mihin haluat tulla haudatuksi. Epäröintiä ja mielipahaa aiheuttaa usein epätietoisuus: onko sopivaa tuhkata ja jos, niin pitäisikö tuhkat ripotella mieluiseen mökkirantaan? Kirjoita paperille nimesi, päivämäärä ja toiveet. Kun teet testamentin omaisuudesta, keskustele siitäkin läheisten kanssa.
- Ihmisellä on oikeus tehdä virheitä, ikääntyneenäkin. Kun niin tapahtuu, voidaan ohjata, auttaa ja suojella pahalta. Jokaisen on hyvä tiedostaa, että ihminen voi missä tahansa iässä mennä rikki niin keholtaan kuin mieleltään. Anteeksianto ja armollisuus eheyttävät.
Jokaisen oma tahto
Riskilän mielestä ikääntymiseen valmistautumiseen vaikuttaa perheen keskustelukulttuuri, joten jokaisen on tehtävä se omalla tavallaan.
Asiat, jotka estävät asioita ottamasta puheeksi, ovat samalla tavalla perhekohtaisia.
– Jos perheen kaapinpaikasta päättänyt sairastuu, uudet roolijaot voi olla vaikeaa löytää. Joskus ne selkiintyvät vasta hautajaisten jälkeen.
Hän kehottaisi silti kaivamaan vaikkapa ruutupaperin esille ja kirjaamaan asiat ylös.
– Jokainen 18 vuotta täyttänyt saa tehdä monia itseään koskevia päätöksiä. Hoitoon ei voida pakottaa, vaikka ihminen selvästi tarvitsi apua ja hyötyisikin siitä. Suomessa pakkohoitoon ihmisen voi määrätä vain lääkäri, eivät omaiset.
Esimerkiksi jos ikääntyvä ei halua tai pysty ottamaan lääkkeitään niin, kuin on määrätty, hänelle tulee kertoa, että lääkkeet toimivat parhaiten säännöllisesti otettuna ja niiden käyttö on silloin myös taloudellista. Mutta pakottaa häntä ei voi.
Ruutupaperikirjausten oheen pöytälaatikkoon voi tehdä valmiiksi myös toiveet hoidosta eli hoitotestamentin ja edunvalvontavaltuutuksen.
Valtuutus on valtakirja, jolla voi valtuuttaa valitsemansa ihmisen huolehtimaan asioista, jos vaikka oma toimintakyky katoaa.
Valtuutus astuu voimaan vasta, kun se vahvistetaan maistraatissa.
Ikääntymisen yllätykset
Riskilän mukaan ikääntyminen tuo jatkuvasti uusia yllätyksiä. Nälän tai janon tunne voi hävitä, vaikka prosentin vuodessa etenevän lihaskadon vuoksi proteiinin syöminen olisi tärkeää, samoin vettä pitäisi juoda entistä runsaammin.
– Aistit vanhenevat ja mieli yrittää selittää uusia viestejä vanhoilla tiedoilla eli "tiedostojen päivittämistä" tarvitaan.
Riskilä kannustaa valmistamaan myös kotia uuteen elämään, koska "ihmisen lisälaitteita ei voi määräänsä enempää lisätä". Arkinen asia on esimerkiksi valaistuksen parantaminen.
Riskilän mukaan ihmisellä on synnynnäinen rikkoutumattomuuden harha, joka menee kaikilla jossain vaiheessa rikki.
Kun kevät koittaa, tie polttelee, nuori kuvittelee kestävänsä rallivauhdin. Yhtä lailla ikääntynyt voi saada aikaan myrkytyksen ottamalla väärin lääkkeitä tai liikaa alkoholia: kun kehonkoostumus lihaskadon vuoksi muuttuu, myös alkoholin tai lääkkeiden vaikutus muuttuu.
– Onneksemme emme tiedä, kuinka kauan meillä on aikaa jäljellä. Tutkimusten mukaan 70-vuotiaan on kylä järjesteltävä asioitaan, sillä 72-vuotiaan on jo tiedettävä, mitä isona tekee, Riskilä naurahtaa ja muistuttaa, että yhtä tärkeää on muistaa hassutella, koska "elämä on annettu elettäväksi".