Artikkeli on yli 8 vuotta vanha

Ammattikuvaaja antaa 5 helppoa vinkkiä: Näin otat aiempaa parempia kuvia kännykälläsi

Kännyköiden kameroilla pystyy ottamaan hyvätasoisia kuvia, jos malttaa muistaa muutaman seikan.

Kuvassa Antti Pahkamäki kuvakollaasissa
Kuva: Raila Paavola / Yle
  • Heini Holopainen

Valokuvaaja Antti Pahkamäki antaa viisi vinkkiä, joilla kännykkäkuvista tulee räpsäisyä parempia. Neuvot opastavat erityisesti henkilökuvaukseen. Varmasti vinkit auttavat myös selfieiden otossa.

– Kännyköiden kamerat ovat kehittyneet valtavaa vauhtia ja niillä saa hyviä kuvia.

1. Tausta ei saisi olla liian levoton, muuten kohde ei erotu.

.

Kuvassa Antti Pahkamäki ja peilin kautta myös kuvaaja
1. Lähtötilanne eli nopea räpsäisy. Kuvassa huonoa on aivan liian levoton tausta. Kohde jää tummaksi, mutta takana "palaa puhki" ikkuna. Kuvaan on päässyt peilin kautta myös valokuvaaja. Huono räpsäisy. Kuva: Raila Paavola / Yle

Antti Pahkamäki käyttää kuvauksissaan järjestelmäkameraa, jolloin hän pystyy säätämään aukkoa.

– Isolla aukolla kuvattaessa tausta jää epäselväksi. Silloin taustalla ei ole merkitystä. Jos kuvaa muulla tavoin, yksivärinen tausta on hyvä.

2. Valo on valokuvauksen a ja o. Ammattikuvaaja kehottaa hankkiutumaan luonnonvalon ääreen.

Kuvassa Antti Pahkamäki
2. Nyt kohde on saanut kasvoilleen ikkunasta luonnonvaloa, mikä on hyvä. Kohde jää kuitenkin taustalla näkyvien ykistyiskohtien varjoon. Levoton lopputulos. Kuva: Raila Paavola / Yle

– Valo on kaikkien ratkaisevin. Lisäksi kannattaa muistaa, että kamera näkee eri tavoin kuin ihmissilmä. Joku kirkas lamppu ei kameran mukaan olekaan kovin kirkas. Luonnonvalo kannattaa hyödyntää, mutta toisaalta suoraa auringonvaloa pitää välttää.

Pahkamäki vinkkaa, että tavallisista kuvista voi erottua vaikkapa käyttämällä studiovaloja.

**3. Kuvattavan tausta ei saisi tuoda tahatonta komiikkaa kuviin. **Esimerkissä kohteen päästä pistää esiin pystysuora palkki.

Kuvassa Antti Pahkamäki
3. Valotus on hyvä ja kohteen ilme rento. Päästä pistää kuitenkin esiin pystysuora palkki. Se häiritsee katsojan silmää ja pahimmassa tapauksessa tuo tahatonta komiikkaa otokseen. Kuva: Raila Paavola / Yle

Esimerkkikuvassa kohde on sijoitettu ikkunan ääreen. Ammattilainen neuvoo, että selkä ikkunaa vasten ei kannata ottaa kuvaa, sen sijaan ikkunaa vasten voi olla kyljittäin.  Pehmeä valaistus syntyy kauempana ikkunasta, dramaattisempi vaikutelma taas aivan ikkunan ääressä.

4. Vältä heijastuksia. Niitä syntyy silmälaseista, ikkunalaseista ja peileistä ja ne voivat tehdä tepposet muuten hyvälle kuvalle.

Kuvassa Antti Pahkamäki
4. Kohde on liian voimakkaassa valossa ikkunan äärellä. Ennen kaikkea kuvassa häiritsevät silmälaseihin syntyneet heijastukset. Kuva: Raila Paavola / Yle

Kohde on asetettu hyvin lähelle kuvaajaa ja kameraa. Zoomauksessa on vaaransa, silloin linssin lähellä oleva kohde näyttää isommalta ja leveämmältä. Tämän on moni selfietä ottanut jo huomannutkin.

– Jotkut zoomaavat kameralla. Toiset taas menevät lähelle kohdetta. Kun kohde on hyvin lähellä, linssi tarjoaa laajakulmanäkymän. Ehkä kaikki jo tiedostavat sen, mitä laajakulmanäkymä tarkoittaa, miettii Pahkamäki.

5. Mieti tavallisesta poikkeava ilme tai asento.

Kuvassa Antti Pahkamäki
5. Lopullinen otos on aika veikeä. Valotus ja tausta ovat kunnossa. Linsseissä ei ole heijastusta ja kuvattavan asento on tavallisuudesta poikkeava. Kuva: Raila Paavola / Yle

Kautta valokuvauksen historian ihmiset ovat törröttäneet kameran edessä pyhäilme päällä. Viime aikoina moni on näköjään rikkonut tätä perinnettä, sillä esimerkiksi somessa tai mainoksissa näkee ihmisiä suu auki, hurjassa virneessä, irvistämässä.

– Ehkä se on jo vähän nähty se semmoinen jäpittäminen. Massasta yritetään sitten erottua hassuttelemalla. Itse en allekirjoita ilmeilyä, tunnustaa Pahkamäki.