TORNIO Se on vienyt joidenkin sydämen ja vesi herahtaa kielelle jo pelkästä ajatuksesta. Toiset taas eivät ymmärrä sen päälle ollenkaan. Kyseessä on Meerin möykky.
Kulttimaineeseen noussut grillikioski pohjolan pienessä kaupungissa on toiminut jo lähes 40 vuotta ja sen erikoisuutena ovat juustoiset hampurilaiset. Tarinat kertovat, että presidentin helikopteri olisi joskus pysähtynyt hakemaan evästä Meerin Grilliltä ja myös sen, että juustoisia herkkuja lähetetään paketeissa pohjoisesta eri puolille Suomea.
Siellä vierailevat niin muusikot kuin muutkin julkisuuden henkilöt ja monet piipahtavat ihan vain katsomaan ja kokemaan Meerin Grillin. Osalle entisistä torniolaisista visiitti grillillä on tärkeä osa pohjoisen matkaa.
Uusimman MTV3:n Putous-ohjelman näyttelijä Mikko Penttilän sketsihahmo Turkka "Stögis" Kuppi liputti viimeisimmäksi Meerin Grilliä korkealle. Lauantai-illan viihdeohjelmassa näkyi isosti torniolainen grilli ja hahmon lausahduksiin kuului toive "saada ilmaiseksi loppuiäksi tuplajuusto-amerikkalaiset Meerin Grilliltä.
Mutta mikä on legendaarisen Meerin Grillin tarina ja miksi paikka tiedetään aina pääkaupunkiseudulla asti?
"Jos maailmassa olisi kahvat, niin nostaisin ylös"
Keltainen grillikioski sijaitsee lähellä Ruotsin ja Suomen rajaa Torniossa. Sen vieressä on Tornion ja Haaparannan yhteinen golfkenttä ja vanha tulli. Kaikki alkoi vuonna 1979, kun Meeri Ponkala halusi perustaa pikaruokayrityksen. Hän oli tehnyt elämänuransa merkonomina ja päätti kokeilla jotakin muuta. Ponkalalla oli kova palo grillin perustamiseen, mutta se ei ollut läpihuutojuttu.
Suunnitellun paikan lähellä oli asutusta ja se sijaitsi kauempana keskustasta. Vastustajat pelkäsivät nuorison liikettä, melua ja häirintää öiseen aikaan alueella. Tukeakin kuitenkin löytyi ja lopulta Ponkala osti Ylitorniolta 16 neliön grillikioskin, joka siirrettiin Tornioon. Ponkala avasi grillin suunnitellulle paikalle yhdessä tyttärensä kanssa Ponkalan grillin nimellä.
Tytär Pirjo Ponkala-Huhtalo oli alkuvuosina yrittäjänä yhdessä äitinsä kanssa. Muutaman vuoden jälkeen hän kuitenkin meni muualle töihin ja Ponkala pyöritti liikettä itsekseen.
– Äiti rakasti yövuoroja ja teki todella pitkiä päiviä. Hän teki viimeisen yövuoronsa 80-vuotiaana ja menehtyi pian sen jälkeen. Äiti teki töitä rakastamassaan yrityksessä loppuun saakka, Ponkala-Huhtalo kuvailee.
Meeri Ponkalan poismeno reilut kaksi vuotta sitten oli suuri suru koko Torniolle. Nopeasti sosiaalisessa mediassa perustettiin muisteluryhmä Meeri Ponkalalle ja pikaruokakuningatarta kokoontui muistelemaan Meerin Grillille peräti 2 800 ihmistä.
Meeri jaksoi kuunnella nuoria ja myös heidän murheitaan.
Pirjo Ponkala-Huhtalo
Pienen grillikioskin yrittäjä oli kuunnellut ja ollut läsnä monen torniolaisen nuoren elämässä ja kun nuoret aikuistuivat ja perustivat perheitä, asiakassuhteet jatkuivat edelleen.
– Viikonloppuisin olemme auki aamukuuteen ja arkisin kahteen. Meeri jaksoi kuunnella nuoria ja myös heidän murheitaan. Erään pieleen menneen parisuhteen jälkeen joku nuori oli jutellut äidin kanssa vielä pari tuntia sulkemisajan jälkeen. Kun äiti kertoi minulle, että hänellä meni viime yönä pidempään, ei hän ollut väsynyt vaan puhkui virtaa ja sanoi, että jos maailmassa olisi kahvat niin nostaisin ylös, Ponkala-Huhtalo muistelee.
Ponkalan grilli tunnettiin nimenomaan omistajastaan Meeristä. Niinpä tytär päätti kerran yllättää äitinsä ja tilasi liikkeeseen uudet kyltit. Tekstin sisältöä ei grilliemännälle kerrottu etukäteen ja kun kyltit oli asennettu paikalleen, niissä lukikin: Meerin Grilli.
– Äidille se oli yllätys, mutta kaikki olivat jo siihen mennessä puhuneet vain Meerin Grillistä, Ponkala-Huhtalo sanoo.
Monsterimiehelle rakas grilli
Torniossa opiskellut Mr. Lordi eli Tomi Putaansuu on moneen otteeseen hehkuttanut Meerin Grilliä. Hän on grillin vakiasiakas, yhä edelleen. Monsterimiehelle rakas grillipaikka näkyy myös Lordi-dokumentissa.
Televisioon Meerin Grilli päätyi myös vuosi sitten stand-up koomikko Sami Hedbergin Grillit huurussa -ohjelmassa. Silloin suunniteltiin tulinen aura -hampurilainen, mikä löytyy valikoimasta edelleen. Muutoin grillieväät ovat säilyneet vuosia samanlaisina.
Meerin tytär Pirjo Ponkala-Huhtalo harkitsi pitkään äitinsä kuoleman jälkeen, että ryhtyykö hän pyörittämään yritystä. Hän oli ajatellut siihen asti, että hänen uransa hampurilaispariloiden äärellä on jo tehty. Ajatuksissa oli myös pelko äidin suurien saappaiden täyttämisestä: haluavatko ihmiset nähdä vain Meerin?
– Äidillä oli uskomaton muisti. Hän muisti asiakkaiden nimet ja mitä kukin syö. Äiti kohteli asiakkaita aina hyvin, Ponkala-Huhtalo sanoo.
Äitinsä kuoleman jälkeen Ponkala-Huhtalo jatkoi alkuun omaa työtänsä, mutta kun hän tuurasi kesällä erään työntekijän kesälomaa grillillä, hän ymmärsi, miksi Meeri oli pitänyt työstänsä niin paljon.
– Meillä on ihan älyttömän mukavia asiakkaita. Myös nuoret ovat mukavia. Jos ajatellaan, että grillijonossa rähistään, niin meidän grillillä ei koskaan rähistä. Ei tänne tarvitse juuri koskaan kutsua esimerkiksi poliiseja eikä täällä juuri tapella. Äiti oli tunnettu siitä, että jos joku korotti ääntänsä, niin hän rauhoitti tilanteen sanomalla, että täällä eri rähistä ja ihmiset uskoivat. Meerin henki huokuu edelleen, Ponkala-Huhtalo sanoo.
Kun päätös yrityksessä jatkamisesta oli oma, se tuntui yhtäkkiä helpolta. Meerin Grilli työllistää Ponkala-Huhtalon lisäksi viisi työntekijää. Osa työntekijöistä on ollut yrityksessä useita vuosia.
Etelän talvilomaan varaudutaan – "Pohjoisen paras mähö"
Kassan takana on asiakkaiden ottamia kuvia Meeristä, pikaruokakuningattaresta. Meerin tytär Ponkala-Huhtalo on suurennuttanut ne ja laittanut kehyksiin. Pieni grillikioski on laajentunut vuosien varrella pari kertaa. 90-luvulla rakennettiin sisätilat. Nykyisin sisällä on ruokapaikkoja parisenkymmentä.
– Haluamme säilyttää tulevaisuudessakin tämän paikan hengen. Eli täällä ei esimerkiksi ole pöytiä keskellä, vaan ihmiset ruokailevat ikkunoiden ääressä.
Kahdeksan vuotta grillillä työskennellyt Anja Kiviniemi valmistaa tulinen aura -hampurilaista. Otteet ovat ripeät ja hetkessä hampurilainen on paketissa valmiina asiakkaalle ojennettavaksi. Kiviniemi työskenteli yhdessä Meeri Ponkalan kanssa tämän viimeisellä yövuorolla.
– Meeri oli kuin äiti minulle. Kaikki meni aivan tavallisesti ja Meeri teki 12 tunnin työvuoron, niin kuin yleensä, Kiviniemi sanoo.
Ovi alkaa käydä tiuhempaan, kun ihmiset pääsevät töistä. Myös lounasaikaan on vilkasta. Ponkala-Huhtalo myöntää, että hänestä riippumaton televisonäkyvyys on tuonut myös uusia asiakkaita.
– Aika paljon käy sellaisia asiakkaita, jotka eivät ole vakioporukkaa. Selkeästi sieltä miljoonakatselijaa tavoittaneesta ohjelmasta on joku poiminut Meerin Grillin. Keväällä Hedbergin ohjelman jälkeen oli myös selkeä piikki. Eteläläiset kävivät talvilomallaan syömässä meillä ja varaudumme myös tänä vuonna talvilomaan, että tavara ei lopu kesken.
Ponkala-Huhtalo kaivaa lappuja toimiston pöytälaatikosta. Asiakkaat antavat paljon palautetta pienelle grillille. Suurin osa palautteesta on positiivista. Ponkala-Huhtalo sanoo, että palautteen perusteella tarvetta esimerkiksi ruokalistan uudistamiselle ei näytä olevan. Palautteessa lukee muun muassa: pohjoisen paras mähö.
– Eihän nämä meidän ruoat ole erikoisia, ihan tavallista grilliruokaa. Mutta ehkä kiinnostavaa on tarina siellä taustalla. Ihmiset haluavat kuulla taustatarinoita ja ehkä tähän grilliin liittyy myös nostalgia.
Grillillä on käynyt viime aikoina jopa 20 vuoden takaisia asiakkaita, jotka ovat tulleet televisio-ohjelman innoittamina katsomaan Meerin Grilliä ja muistelemaan omaa nuoruuttaan.
– Olisi ollut hauskaa, jos äiti olisi nähnyt televisio-ohjelmat. Se oli semmoinen luonnonlapsi ja olisi ottanut kaikki varmasti hyvin vastaan. Varmasti hän olisi ollut hyvillään. Luulen, että eniten äiti olisi ollut hyvillään siitä, että jatkoin Meerin Grillin pitämistä.