Ostitko sinäkin lounaaksi kelmulla silatun muovirasian jauhelihaspaghettia? Lämmititkö taukohuoneen mikrossa maksalaatikon? Ei hätää, tämä juttu antaa sinulle synnipäästön.
Eineksiä, nykykielessä valmisruokaa tai puolivalmisteita, on lupa ottaa arjen avuksi, sanoo laillistettu ravitsemusterapeutti Eeva Nykänen.
– Valmisruuan laatu on kohentunut humisten ja valittavana on myös hyviä ja hyvänmakuisia vaihtoehtoja.
Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä ravitsemussuunnittelijana työskentelevä Nykänen antoi Ylelle vinkit arjen parempaan valmisruokailuun.
1. Täydennä kasviksilla
Muutama viikoittainen mikroateria ei heilauta ruokavaliota suuntaan tai toiseen. Silti valitettavan moni ei muista koota eineslounastaan oikein.
– Se, että ostaa mikroaterian on vasta puoli ruokaa. Kunnon ateriaan kuuluu tuore kasvislisäke, mielellään valkoinen juoma ja leipä. Silloin se on vasta kokonainen ateria, Nykänen muistuttaa.
Tuorelisää pitäisi olla lounasannoksessa mieluusti parinkin kourallisen verran.
Sinänsä hyvän salaatinkin voi turmella liian suolaisilla lisäkkeillä.
– Vaikka valmisruuassa olisikin mukana jokin kasvislisäke, sen merkitys jää usein kosmeettiseksi. Kannattaa pilkkoa kaveriksi tomaatti tai omena ja lisätä oheen leipäpala.
Nykänen rohkaisisi myös vanhuksia toisinaan valmisruuan ääreen.
– Perinteisistä laatikkoruuista löytyy aika varmasti joku suuhun sopiva. Valmisruualla voi varmistaa, että tulee syötyä myös lämmin ruoka, eikä ruokavalio kutistu pelkkään leipään ja viiliin.
2. Vältä suolaa – valitse sydänmerkkituote
Nykänen kehottaa luottamaan Sydänliiton lanseeraamaan sydänmerkkiin. Sen saanut tuote on sarjassaan rasvan määrän ja laadun sekä suolan suhteen muita parempi vaihtoehto.
– Se on kuluttajaa palveleve merkki, helppo varmistus sille, että tuote on hyvä. Ainesosalistaakaan ei tarvitse syynätä niin tarkkaan, kun se on tehty valmiiksi.
Valmisruuan pahimmat sudenkuopat ovat liika suola ja kova, tyydyttynyt rasva. Kinkku, makkara ja juusto nostavat terveellisenkin tuotteen suolapitoisuutta usein roimasti.
– Sinänsä hyvän salaatinkin voi turmella liian suolaisilla lisäkkeillä, kuten juustolla tai kalkkunalla.
Metsään voi mennä myös, jos ateriavalintana on toistuvasti pussipasta. Esimerkiksi hyllystä summamutikassa poimitun italianpadan suolapitoisuus on tuoteselosteen mukaan 2,2 grammaa annosta kohti.
– Se on aika paljon, kun aikuiselle suolan koko päivän saantisuositus on viisi grammaa. Niitä kannattaakin jatkaa kasviksilla ja tehdä reilummalla vesimäärällä, ehkä myös vähän annosmitoitusta suuremmalle porukalle, Nykänen neuvoo.
Sen sijaan lisäaineita Nykänen ei pelkäisi.
– Jos ylipäänsä käyttää valmisruokaa harkitun harvoin, ja muu ruoka on kotiruokaa, jossa ei viljellä makkaraa, niin en pidä niitä isoimpana uhkana.
3. Käy pakastimella
Valmisruokatarjonnan helmet löytyvät pakastealtaasta.
– Pakastaminen on säilöntämenetelmänä vähän muita armollisempi, koska suolaa ei tarvita niin paljon, Nykänen neuvoo.
Pakasteen puolivalmisteista on ravitsemusterapeutin mukaan lupa – ja jopa suositeltavaa hakea apua arkirumbaan.
– Ennen muuta toivon, että ihmiset löytäisivät altaista puolivalmiit pakastekasvikset, joiden ravintoarvo on hyvä. On paitsi nopeaa, usein myös taloudellisesti järkevää tehdä niistä ruokaa isommalle syöjäjoukolle.
Myös kasvispainotteisempaan ruokavalioon siirtyminen voi käydä kätevästi pakastealtaan kautta.
– Kasvisjalosteet, -pihvit, ja -pyörykät ovat pakastealtaan nopeita ja hyviä valintoja. Tätä tarjontaa on viime aikoina tullut paljon lisää.
4. Älä syyllisty
Einesten ja valmisruuan historia on vahvasti myös naisten keittiöstä vapautumisen historiaa. Silti osa kokee huonommuutta einesten edessä ja kertoo "sortuvansa" valmisruokaan.
Nykänenkin kokee, että itse tekemisen eetos on yhä raskas.
– Helposti koetaan, että on jotenkin huonompi, jos kaikkea ei laita alusta itse. Itse näkisin, että siitä kannattaa kyllä vapautua. Joskus on kiva syödä yhdessä, vaikka sitten viidessä minuutissa laitettu ruoka, jos muuten koko ateria jäisi syömättä.