Tiedemaailma on usein kääntänyt selkänsä yliluonnollisille kokemuksille ja niiden vaikutuksille. Nyt Suomessa on herätty tutkimaan torjuttua aihepiiriä. Yliluonnolliset uskomukset vaikuttavat olevan yllättävän yleisiä.
Turun yliopiston professorin Marja-Liisa Honkasalon johtama tutkimusryhmä on tutkinut yliluonnollisten ilmiöiden kokemista vuodesta 2013 lähtien. Tutkimus kuuluu Suomen Akatemian ”Ihmisen mieli” -tutkimusohjelmaan.
"Yliluonnollisia kokemuksia pidetään epänormaaleina."
Tutkija Marja-Liisa Honkasalo
– Meillä uskotaan vahvasti moderniin tieteeseen, joka määrittelee rajan, jolla normaali muuttuu epänormaaliksi. Yliluonnollisia kokemuksia pidetään epänormaaleina. Tutkimusryhmämme yrittää murtaa tätä rajaa, sanoo Marja-Liisa Honkasalo.
Helsingin yliopiston uskontotieteiden professori Terhi Utriainen tutkii ihmisiä, jotka uskovat voivansa kommunikoida enkelien kanssa.
– Meidän aikaamme saatetaan pitää niin maallistuneena ja tiedeperustaisena, että ajatellaan, että tarve tällaisiin kokemuksiin olisi kadonnut. Näin ei kuitenkaan yksiselitteisesti ole. Osa ihmisistä kaipaa muuta kuin vain järkeen perustuvan maailmaa, toteaa Utriainen.
Tampereen yliopiston tutkija Jeena Rancken on juuri saanut valmiiksi sosiaalipsykologian väitöskirjansa "Yliluonnollinen kokemus. Kokemuksen tulkinta, merkitys ja vaikutus". Ranckenin väitöskirja julkaistaan syksyllä myös kirjana.
– Tutkimusmatkani yliluonnolliseen alkoi jo perusopintojeni aikana. Menin opiskelijakaverini kanssa Tampereen Ufo ry:n luennolle. Tuntui siltä, kuin olisimme päätyneet vieraan heimon pariin, jolla oli omat käsitteensä ja kielensä, muistelee Rancken.
Yliluonnollinen kuuluu ihmisyyteen
– Ihmisillä on aina ja kaikissa kulttuureissa ollut tavallisesta poikkeavia, erikoisia kokemuksia, joita pidetään yliluonnollisina, paranormaaleina tai uskonnollisina, kertoo Jeena Rancken.
– Kyseessä ei ole marginaalinen ilmiö, kuten useammissa tutkimuksissa on oletettu, Rancken jatkaa.
"Näiden kummallisten kokemuksien täytyy jollakin tavalla olla keskeinen osa ihmisenä olemista."
Tutkija Marja-Liisa Honkasalo
Osassa maailman kulttuureista yliluonnollisuus kuuluu yhä arkipäivään. Näissä kulttuureissa esimerkiksi vainajien ajatellaan olevan läsnä monin eri tavoin suojellen ja auttaen.
– Ihmisten yliluonnolliset kokemukset ovat hyvin samantyyppisiä riippumatta aikakaudesta, kulttuurista tai maasta. Uskallan väittää, että näiden kummallisten kokemusten täytyy jollakin tavalla olla keskeinen osa ihmisenä olemista, sanoo Honkasalo.
– Osa ihmisistä näyttäisi saavan tällaisia kokemuksia melko spontaanisti, mikä voi johtua herkkyydestä tai tietyntyyppisestä lahjakkuudesta, kertoo Utriainen.
"Yliluonnollinen voi muuttaa elämän"
Marja-Liisa Honkasalo huomauttaa, että hänen tutkimusryhmässään on pyritty lähestymään ihmisten kertomuksia yliluonnollisista kokemuksista ilman ennakko-oletuksia niiden totuudellisuudesta tai valitsematta yhtä tulkintatapaa ylitse muiden.
– Haluamme ottaa kokemukset vakavasti. Tutkimusryhmämme sai valtavasti yhteydenottoja. Ihmiset haluavat löytää merkityksen, mielen ja tulkinnan yliluonnollisille kokemuksilleen, jotta saisivat rauhan elämäänsä. Tämä etsintä voi jatkua jopa koko elämän, sanoo Honkasalo.
Yliluonnollisilla kokemuksilla, kuten näyillä, voi olla voimakas vaikutus ihmisen elämään. Nämä kokemukset voivat toimia ihmiselle apuna, tulkkina tai neuvoina. Tutkijan mukaan ne voivat myös muuttaa kokijan elämän täysin.
Jeena Rancken haastatteli väitöskirjaansa varten yli kahdeksaakymmentä ihmistä, jotka kertoivat kokeneensa yliluonnollisen kokemuksen. Haastateltavilla oli ennekokemuksia, ruumiista irtautumisia, ufo- ja humanoidikokemuksia sekä kohtaamisia erilaisten henkien ja voimien kanssa.
"Pilkallinen nauraminen on yksi mitätöimisen tapa, se tappaa luovuuden."
Professori Terhi Utriainen
– Haastateltujen joukossa oli ihmisiä, joiden mukaan yliluonnolliset kokemukset johtivat esimerkiksi sairaudesta paranemiseen tai vaikeasta päihteiden käytöstä irti pääsemiseen. Kun kokemuksessa on mukana mystiikkaa, sen virittämä optimismi ja muutosvoima voivat olla tehokkaampia kuin tavanomaisemman kokemuksen, pohtii Rancken.
– Kun elämä on jumissa, mikään ei onnistu ja lunta tulee tupaan, niin enkelikokemus voi antaa lohtua ja kauneuskokemuksen siitä, että kaikki ei olekaan niin synkkää. Enkelikurssit ja alan kirjat voivat saada mielikuvituksen liikkeelle, ne voivat avata uusia näköaloja, sanoo puolestaan Utriainen.
”Olisi aika normalisoida yliluonnollisia kokemuksia”
Ihmiset pelkäävät kertoa yliluonnollisista kokemuksistaan, koska puhuminen saattaa kertojan helposti outoon valoon. Tutkijat haluavat lieventää häpeäleimaa.
– Pilkallinen nauraminen on yksi mitätöimisen tapa, se tappaa luovuuden. Naurajilla on usein pintapuolinen käsitys itselleen vieraista kokemuksista, toteaa Utriainen.
– Olisi tärkeä tehtävä alkaa normalisoida yliluonnollisia kokemuksia. Asiaa voitaisiin kysyä ihan tavallisissa kyselyissä esimerkiksi kansallisessa terveyskyselyssä sen sijaan, että pidämme näitä kokemuksia sairaina, häpeällisinä, pahoina ja hyvin poikkeavina, sanoo Honkasalo.
"Uskon, että ihmismielessä ja luonnossa piilee vielä kartoittamattomia ulottuvuuksia. En tiedä ovatko ne yliluonnollisia."
Tutkija Jeena Rancken
Tällä hetkellä moni eroaa kirkosta ja samalla uushenkisyys voimistuu. Uushenkisyys korostaa henkilökohtaista kokemusta, joka ei suoraan perustu minkään perinteisen uskonnon oppiin.
– Ensimmäisen kerran lähes tuhanteen vuoteen uskominen jumalaan tai yliluonnolliseen maailmaan on melko vapaata. Ihmiset saavat uskoa ja kuulua millaisiin merkitysjärjestelmiin haluavat. On selvää, että tämä uusi vapaus näkyy monin tavoin myös ihmisten omissa kokemuskertomuksissa ja niissä henkisyyden tulkinnoissa, joita he etsivät, sanoo Rancken.
– Globalisoituvassa maailmassa saadaan uutta tietoa toisten aikakausien ja kulttuurien tavoista elää ja kokea maailma, ja näistäkin voidaan hakea näkökulmia ja inspiraatiota omaan elämään, sanoo Utriainen.
Joidenkin mielestä rationalisoituminen ja teknologisoituminen ovat menneet liian pitkälle. Ihmisen elämästä on tullut kontrolloitua, teknologista ja instrumentaalista. Tämä voi synnyttää joissakin halun tehdä ja kokea aivan jotakin muuta kuin järjestäytynyttä elämää.
– Toisaalta Suomessa on tapahtunut nopeasti hyvinvointivaltion purkaminen ja hulvattoman uusliberalismin läpilyönti koko yhteiskunnassa. En yhtään ihmettele, jos siinä joku sitten ottaa enkelistä kiinni, toteaa Honkasalo.
– Uskon, että ihmismielessä ja luonnossa piilee vielä kartoittamattomia ulottuvuuksia. En tiedä ovatko ne "yliluonnollisia", sanoo Jeena Rancken.
"En ole itse nähnyt enkeleitä, mutta näen ihmisiä, jotka ovat niitä nähneet."
Terhi Utriainen
– Näkymättömät ilmiöt ovat totta, koska niillä on vaikutuksia. Näkymättömällä on merkitystä ihmisten käytäntöjen kannalta: niinpä sitä, mikä vaikuttaa todellisuuteen, on myös kutsuttava todellisuudeksi, sanoo Marja-Liisa Honkasalo
– Erilaiset kokemukset ovat osa ihmisen kokemuspotentiaalia, luovuutta ja herkkyyttä. En ole itse nähnyt enkeleitä, mutta näen ihmisiä, jotka ovat niitä nähneet. Minun tehtäväni on tutkijana kertoa heidän kokemuksistaan, sanoo Terhi Utriainen.
Yle Perjantai käsittelee suorassa tv-lähetyksessä perjantaina 3.3. TV1:llä klo 21.05 yliluonnollista. Vieraina ovat puhumassa mm. tieteilijä Kari Enqvist ja yksisarvishoitoja tarjoava Susanna Tanni. Perjantai-dokkarissa Maaginen Marilyn.