Kotimaisten kielten keskus Kotus avasi Kielitoimiston sanakirjan Internetiin kaikkien luettavasi lokakuussa 2014. Sanakirjasta voi hakea suomen kielen sanojen merkitystä, taivutusmuotoja ja käyttötapaa.
Kielitoimiston sanakirjan päätoimittajana Eija-Riitta Grönros kertoo, että sanakirjasta ihmiset hakevat hyvin erilaisia sanoja, mutta yksi nousee selvästi ylitse muiden.
– Sairausloma. Siitä haetaan kumpi on oikea muoto, sairasloma vai sairausloma.
Oikea kirjoitustapa on sairausloma.
Kielitoimiston sanakirjassa ovat sekä sairasloma ja sairausloma. Sairasloma-sanan kohdalla on kuitenkin mainittu, että on parempi käyttää sairausloma-sanaa.
– Siinä on taustalla substantiivi sairaus. Se on loogisempi. Vastaavasti on myös esimerkiksi sairauspoissaolo, sairauspäiväraha ja sairausvakuutus, sanoo Grönros.
Puhekielessä ihmiset käyttävät usein sanaa sairasloma. Kirjoitetussa kielessä tulisi kuitenkin käyttää sairausloma-sanaa.
Yhteen vai erikseen
Aina ei ole helppoa tietää, kirjoitetaanko sana yhteen vai erilleen. Siksi myös niitä haetaan Kielitoimiston sanakirjasta paljon.
– Sen tyyppisiä kuin aikaavievä tai aikaa vievä, voimassaolo tai viime kädessä.
Näitä yksittäisiä päänvaivaa aiheuttavia sanoja tai sanapareja on suomen kielessä runsaasti: ani harva, anteeksiantamaton, huomiota herättävä, jotenkuten, kerta kaikkiaan, niin ikään, pois lukien, suuntaa antava tai yllin kyllin. Sanojen oikeinkirjoituksen voi tarkistaa myös Kotuksen sivuilta.
Kielitoimiston sanakirjan päätoimittajana Eija-Riitta Grönrosin mukaan haussa näkyy hyvin myös ajankohtaisuus. Joulun alla haetaan paljon joulusanoja ja sen jälkeen uuteenvuoteen liittyviä sanoja.
– Tammikuussa haettiin paljon oodi-sanaa, kun se tuli Helsingin pääkirjaston nimeksi.
Raakaruoka ja klikkausjournalismi sanakirjaan
Helmikuun lopulla Kielitoimiston sanakirjaan lisättiin noin 650 uutta hakusanaa. Samalla toimitus päivitti muutoksia yli tuhanteen sana-artikkeliin.
Uusia hakusanoja ovat esimerkiksi burkini, emoji, granola, heraproteiini, hevi-osasto, höntsätä, ikuisuusprojekti, ilmiöpohjainen, klikkausjournalismi, laastarisuhde, lapsentahtinen, mehustella, nyksä, raakaruoka, ruutuaika, suppailla ja turvapaikkapuhuttelu.
– Jos sana on yleinen ja laajasti käytetty, niin se pääsee sanakirjaan mukaan, kertoo päätoimittaja Eija-Riitta Grönrosin Kotuksesta.
Grönrosin mukaan kaikki lisätyt sanat eivät ole uudissanoja, vaan välillä huomataan vanhempiakin sanoja sanakirjasta puuttuvan.
– Ei pidä tehdä sellaista päätelmää, että jos sanaa ei sanakirjassa ole, niin sitä ei olisi sinne kelpuutettu.
Käytöstä poistuvia, esimerkiksi tietoteknisiä sanoja, sanakirjasta ei kuitenkaan poisteta. Niihin merkitään, että sana on vanhentunut.
Yli 100 000 sanaa
Sanakirjan käyttäjän kannattaakin huomata useiden sanojen yhteydessä oleva selitys sanojen käyttötavasta. Sana voi esimerkiksi olla tyyliltään epämuodollisempaa arkikieltä (ark.), ylätyyliä (ylät.) tai lastenkieltä (last.). Sana saatta olla sävyltään halventava (halv.), ironinen (iron.) tai leikillinen (leik.).
Jos sana on esimerkiksi arkinen (fiini, lepsu, miinustaa), niin se voi sopia puhekieleen, mutta ei välttämättä asiatekstiin.
Vuonna 2016 Kielitoimiston sanakirjasta hakuja tehtiin noin 2 700 000. Sanakirjassa on yli 100 000 hakusanaa.