Tanskassa nousi tällä viikolla kohu, kun naisten käsipallon pääsarjassa pelaavan Odensen päävalmentaja Jan Pytlick arvosteli pelaajiaan raskaaksi tulemisesta. Pytlick hermostui, kun pudotuspelipaikasta taistelevan joukkueen riveistä putosi kolme pelaajaa pois raskauden vuoksi.
Yle Urheilun haastattelemien joukkuelajien entisten ja nykyisten huippu-urheilijoiden mukaan vastaavia syytöksiä raskaaksi tulemisesta ei ole Suomessa tullut vastaan.
Raskaus on kuitenkin yhä naisurheilussa tietynlainen tabu, sen myöntää lähes 20-vuotisella ammattilaisurallaan paljon nähnyt koripalloilija Taru Tuukkanen.
Nykyisin naisten Korisliigan kärkiseurassa Hyvinkään Pontevassa pelaava Tuukkanen on saanut kesken uransa kaksi lasta – edellisen kerran marraskuussa 2015.
- En kertonut kummallakaan kerralla asiasta joukkueelle ennen kuin kausi oli ohi. Ei raskaus vaikuttanut pelaamiseeni. Ihmiset lähinnä naureskelivat, kun olin laskelmoinut asian niin tarkkaan ja onnistuin siinä, Tuukkanen kertoo.
- Molemmat lapset ovat syntyneet marraskuussa. Pystyin siis edelliset kaudet pelaamaan loppuun ja aloin joulun jälkeen pelata uudestaan. Syyskaudet jäivät molempina kertoina väliin.
Tuukkanen siis käytännössä piti raskautensa salassa, mutta painottaa, ettei lasten saaminen ole ollut koskaan hänen seuroissaan ongelma.
- Jos perheen haluaa, niin se täytyy jossakin vaiheessa hankkia. Minä olen halunnut pitkän uran, joten lapset on pitänyt sujauttaa väliin. Ikinä ei ole tarvinnut koko kautta olla sivussa.
HyPossa on pelannut myös tällä kaudella raskautensa salannut pelaaja. Hyvinkääläisten yhdysvaltalaisvahvistus Darius Faulk synnytti joulukuussa.
- Hän pelasi koko syksyn raskaana. Asia selvisi meille vasta marraskuun lopulla. Se on aika harvinaista, mutta hän halusi pelata ja pelasi hyvin. Se tuli kaikille yllätyksenä, mutta kunnioitimme hänen tahtoaan pelata, Tuukkanen kertoo.
Faulkin sopimusta ei raskauden vuoksi purettu.
- Siihen olisi kuitenkin ollut oikeus. Jokaisessa sopimuksessa on kohta, jonka mukaan seuralla on raskauden vuoksi oikeus sopimuksen purkuun. Ei niin voi tehdä, että tekee sopimuksen, tulee raskaaksi ja odottaa, että seura maksaa palkan, Tuukkanen sanoo.
Paineita lajin puolelta
Suomen lentopallomaajoukkueen entinen kapteeni Saara Esko lopetti uransa ensimmäisen kerran, kun alkoi odottaa lasta. Vuosi oli 2010 ja viimeiseksi ulkomaan seuraksi jäi Italian liigan Capri.
- Pelasin kauden loppuun ja menin vielä maajoukkueenkin mukaan. Olin 12. viikolla raskaana. Ajattelimme, että jos nyt ei tärppää, niin pelaan vielä vuoden, Esko kertoo.
- Se on aika karusti ajateltu, mutta niin huippu-urheilijan on pakko tehdä.
Esko pelasi yhteensä yhdeksän kautta ammattilaisena Italiassa, Belgiassa ja Saksassa ja palasi kentille marraskuussa 2015 kotimaan liigakentille. Koskaan sopimusneuvotteluissa ei kysytty lapsista.
- Italiassa yhdellä ulkomaalaispelaajalla oli kuitenkin pykälä raskaaksi tulemisesta, hän kertoo.
- Tiedän, että pelaajia on tullut kesken kauden raskaaksi ja sopimus on raennut. Ei siitä mitään sakkoja tai muuta ole tullut. Asia ei ole myöskään edennyt pelaajien puolelta mihinkään.
Tuukkasen tavoin myös Esko joutui miehensä Mikon kanssa miettimään perheen perustamisen ajankohtaa.
- Kausi kestää yhdeksän kuukautta. Lajin puolelta siis asetetaan paineita, että kolmen kuukauden aikana voi tulla raskaaksi tai sitten taas odotetaan yhdeksän kuukautta.
- Kenenkään ei pitäisi säädellä, koska saa tulla raskaaksi ja koska ei.
"Raskaus ei tarkoita uran loppua"
Emma Terho on sovittanut elämänsä äitinä ja huippujääkiekkoilijana mainiosti. Hänenkään ei ole koskaan tarvinnut miettiä, estääkö lapsen saaminen peliuran jatkon vai ei. Myöskään Terhon edustamilla seuroilla ei ole ollut ongelmaa asian suhteen.
Kun esikoispoika syntyi vuonna 2012, Terho keskeytti uransa lähes vuodeksi ja viimeisteli gradunsa. Tyttären synnyttyä vuonna 2014 takana oli rankka kausi sekä SM-sarjassa että maajoukkueessa.
- Sotshin olympialaisissa meistä neljällä oli lapsia. Siinä vaiheessa kun palaa pelaamaan, niin kyllähän lapset ovat aika tiiviisti kiinni kaikessa toiminnassa. Siinä on seurana aika paljon lastenhoitajia, Terho kertoo.
- Tietyssä uran vaiheessa tulee mukaan yhteiskunnan paine. Kysytään esimerkiksi, koska meinaat perustaa perheen.
Terho ei välittänyt uteluista eikä etenkään yhteiskunnan paineista.
- Naisten oikeuksien kannalta tärkeää on nimenomaan se, ettei kukaan ulkopuolinen tee päätöstä siitä, loppuuko ura raskauteen. Päätöksen täytyy tehdä itse urheilija. Uran jatkaminen on täysin mahdollista, ja raskaus hyvin luonnollinen osa elämää, ei sen loppu.
Toisen lapsen syntymän jälkeen perhe- ja työelämä ovat ajaneet Terhon peliuran edelle. Viime kausi jäi kokonaan väliin ja tällä kaudella luottopakki on pelannut finaaleihin yltäneen Espoo Unitedin riveissä kourallisen otteluita.
Kiekkoa Terhon arjessa kuitenkin yhä riittää: hän on vaikuttamassa sekä Jääkiekkoliiton hallituksessa että Olympiakomitean urheilijavaliokunnassa. Leijonaikonilla onkin tarpeeksi kokemusta neuvoakseen nuorempia naisurheilijoita.
- Totta kai siinä täytyy myös ottaa huomioon taloudellisia asioita, kuten mistä urheilija saa vanhempainrahaa. Misään nimessä uran ei kuitenkaan täydy päättyä raskauteen.
- Päättäjinä täytyy pitää huoli, että se ymmärretään. Parempi ymmärrys ja tuki varmasti myös pidentävät monen naisurheilijan uraa.