WASHINGTON BERLIINI Saksan liittokansleri Angela Merkel tapaa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin perjantaina ensimmäistä kertaa. Valkoisessa talossa tapaavat kaksi johtajaa, joita ei pikaisesti ajateltuna yhdistä yhtään mikään.
Impulsiivinen, poliittisesti kokematon ja toimissaan arvaamaton Trump saa vieraakseen Merkelin, jota voi luonnehtia tunnontarkaksi, harkitsevaksi, huolellisesti asioihin valmistautuvaksi ja kokeneeksi poliittiseksi johtajaksi.
Valtiojohtajien juttuhetki tuskin jää diplomatian historiaan käänteentekevänä. Vapautunutta naurua ei ole odotettavissa.
Ensimmäinen yhteinen neuvottelu käytetään toisen mielipiteiden - ja varmaan myös osin - tietojen kartoittamiseen. Samalla pohjustetaan sitä, että kesällä Trump tulee Merkelin vieraaksi Saksaan G20-kokoukseen.
Liittokansleri Merkelin tiedetään valmistautuneen tapaamiseen jo muutaman viikon ajan. Luettujen muistioiden sivumäärä on varmasti kunnioitusta herättävä.
Keskustelujen todennäköiset keskeisimmät teemat liikkuvat kauppa-, puolustus- ja ulkopolitiikan aiheissa.
Kun Saksa vie, Yhdysvallat vikisee
Presidentti Donald Trump on toistuvasti valittanut sitä, että Saksan ja Yhdysvaltain kauppatase on epätasapainossa. Saksa vie autojaan ja muita pitkälle jalostettuja tuotteitaan yli Atlantin aivan liian paljon enemmän kuin mitä amerikkalaiset myyvät tavaroitaan Saksaan.
Tästä käydään varmasti syvällistä ajatustenvaihtoa. Merkelillä on tukenaan muun muassa BMW:n ja Siemensin johtajat.
Luvut ovat varmasti tarkat.
Saksa painottaa epäilemättä sitä, kuinka paljon saksalaisyritykset ovat investoineet Yhdysvaltoihin ja kuinka monta amerikkalaista työmiestä tekee niillä palkoilla Amerikasta taas suurta.
Merkel joutuu varmaan testaamaan protektionismilla ja tuontitulleilla pelottelevan Trumpin todellisuudentajua useilla tarkentavilla lisäkysymyksillä.
Jos jenkit lähtevät, Saksa vikisee
Saksaa on huolettanut Trumpin puheet siitä, ettei Yhdysvaltain sotilaallinen tuki Euroopalle ole enää automaattista.
Eurooppaan ennätti levitä lähes paniikinomainen pelko, että Yhdysvallat olisi laittamassa sotilasliitto Naton artikla 5:n paperisilppuriin.
Trumpin päämäärä on ollut kiristää eurooppalaiset Nato-liittolaiset satsaamaan puolustusbudjettiin sovittu 2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Uhkailu on tuottanut tulosta, muun muassa Saksa lupaa laittaa lisää euroja sotilasmenoihin.
Valtiojohtajien keskustelut sotilasmenoista ja Naton roolista Euroopassa luiskahtavat varmasti luontevasti Venäjään, Krimiin ja Ukrainan kriisiin.
Merkel taatusti painottaa, ettei vielä ole sopiva hetki tehdä diiliä presidentti Vladimir Putinin kanssa.
EU, brexit ja yhteiset arvot
Trump on poliittisella urallaan ennättänyt haukkua Merkelin pakolais- ja maahanmuuttopolitiikan lyttyyn. Hän on myös iloinnut Britannian EU-erosta ja ilmaissut vahvan epäilynsä EU:n järkevyydestä.
Trump näkisi Euroopan itsenäisinä valtioina, joiden kunkin kanssa Washington hoitaisi asiat kahdenvälisesti.
Merkel on tunnetusti EU:n takuunainen ja oletettavasti hän painottaa tapaamisessa EU:n ja sopimuspohjaisen maailman merkitystä näinä rajat ylittävien ongelmien aikoina.
Joissakin analyyseissä on arvioitu, että Trumpin valinta Yhdysvaltain johtoon jätti Merkelin ainoaksi liberaalin maailman suureksi johtajaksi. Oikeisto-populismin ja äärioikeistolaisuuden nousu Euroopassa ja Trumpin mukana Yhdysvalloissa on tehnyt liberaalin demokratian elon entistä tukalammaksi.
Parahiksi juuri Merkelin vierailun alla otti liberaali demokratia Hollannissa torjuntavoiton äärioikeistolaisuudesta. Siinä on oiva arvopohjainen tuliainen Valkoisen talon neuvottelupöytään.