PALTAMO Suomessa etälääkäripalveluja on ollut tarjolla jo parikymmentä vuotta, mutta Kainuussa kevään aikana alkava kokeilu on ensimmäinen, jossa maakunnan kattavassa palveluverkossa ovat mukana sekä julkisen puolen sosiaali- ja terveyspalvelut että yksityinen terveysala.
Yksi lääkäreistä on helsinkiläinen Mauri Laakso, jolla on yhdentoista vuoden kokemus etälääkäritoiminnasta.
– Kokemukseni ovat myönteisiä, vaikka työympäristö ja työvälineet ovat erilaisia mihin lääkärit ovat yleensä tottuneet, muuten tämä ei poikkea terveyskeskuslääkärin työstä, kertoo etäyhteyden välityksellä terveyskeskuslääkäri Mauri Laakso.
Lääkärin näkökulmasta etälääkäritoiminta poikkeaa fyysisesti monella tavalla perinteisestä lääkärissä käynnistä, sillä muun muassa kosketusta asiakkaaseen ei ole.
Silti etälääkäritoiminnalla voidaan hoitaa monia vaivoja, jotka eivät ole kiireellisiä. Vuonna 2004 valmistuneen väitöskirjan mukaan jopa 74 prosenttia potilaista voitaisiin hoitaa etävastaanotolla.
– Kainuussa alkavassa etälääkärikokeilussa tehdään myös asiakkaiden kohdalla tarkkaa potilasvalintaa niin, että lähes kaikkien potilaiden esiin ottamat asiat voidaan hoitaa etävastaanotolla, Laakso sanoo.
Työympäristö ja työvälineet ovat erilaisia mihin lääkärit ovat yleensä tottuneet, muuten tämä ei poikkea terveyskeskuslääkärin työstä.
Mauri Laakso
Mukana on Kainuun sote sekä etälääkäripalveluja tuottavat yksityiset tahot, kuten kuhmolainen Kalevalan työterveys, Kajaanin Lääkärikeskus ja turkulainen geriatriaan erikoistunut Trinitas Lääkärikeskus. Lääkäripalvelujen lisäksi etäpalvelutoimintaa on tarkoitus laajentaa myös toisenlaisiin neuvontapalveluihin.
– Pyrimme saamaan mukaan palvelutoimintaan kansanterveyshoitajat, päivystäviä sairaanhoitajia, muita sosiaalialan palveluja sekä Kela- ja TE-palveluja. Haemme parhaillaan mukaan kokeiluun myös kolmannen sektorin toimijaa tai toimijoita, sanoo Kainuun edun DIHYTE-hankkeen projektipäällikkö Timo Pekkonen.
Asiakkaan ei tarvitse osata tekniikkaa
Paltamon apteekkiin on järjestetty äänieristetty tila, jossa lääkärin videovastaanotto alkaa huhtikuussa. Kokeilu alkaa yhteensä neljässä apteekissa ympäri Kainuuta: Paltamossa, Kuhmossa, Suomussalmella ja Kajaanissa.
Viime syksynä tehtiin apteekeissa asiakaskysely etäasioinnista, jossa lääkärin vastaanoton lisäksi on tarjolla myös muita mahdollisia palveluja.
– Kyselyn tulos oli positiivinen ja hyvä, varsinkin kun tiedettiin, ettei asiakkaan tarvitse tietää mitään ATK:sta ja tietotekniikasta. Apteekin henkilökunta voi avustaa esimerkiksi ikäihmisiä asioinnin osalta, Pekkonen kertoo.
Apteekkien aukioloajat puoltavat toiminnan järjestämistä juuri apteekeissa. Asiakas tai ammattilainen varaa asiointiajan palvelupisteeseen ennakkoon. Myös apteekki voi varata vapaana olevan ajan asiakkaan puolesta, mutta asiakkaalta vaaditaan rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta kokeilla palveluja.
– Aukioloajat ovat usein tarpeeksi laajat ja apteekit eivät ole kiinni kesäisin, projektipäällikkö Timo Pekkonen sanoo.
Etähyvinvointipiste ei korvaa mitään nykyisistä palveluista, vaan kysymyksessä on lisäpalvelu. Asiointi ei vaadi asiakkaalta omia laitteita tai teknistä osaamista. Tavoitteena on löytää uusia tapoja hoitaa ihmisiä.
– Ammattilaisen näkökulmasta kokeilulla haetaan kokemuksia etäpalvelujen tuottamisesta, resurssien tehokkaammasta käytöstä sekä mahdollisuudesta puuttua varhaisessa vaiheessa ongelmiin tarjoamalla matalan kynnyksen palveluja, kertoo Pekkonen.
Helpotusta lääkäritilanteeseen
Kainuussa lääkäritilanne on ollut melkoista nuoralla kävelyä. Kokeilun toivotaan helpottavan myös lääkäritilannetta.
– Tämä on osa tulevaisuutta. Kun ajatellaan syrjäkyliä ja syrjäalueita sekä asiakkaiden palveluja ja niiden saatavuutta, niin tällä tavalla sitä on mahdollista tuottaa ja sitä me kokeilemme, kertoo Kainuun soten DIHYTE-koordinaattori Emma Niskasaari.
Ennen lopullista päätöstä asiointikopin asentamisesta apteekin nurkkaan käytiin neuvotteluja oman terveyskeskuksen kanssa. Keskustelujen jälkeen vire oli positiivinen ja mukaan lähteminen toimintaan tapahtui hämmästyttävän helposti.
– Nyt koppi on paikalla ja toivomme, että sen liukuovet käyvät tiuhaan tahtiin. Tulemme markkinoimaan sitä, että tällainen mahdollisuus on kuntalaisille järjestetty, sanoo proviisori Jyri Saastamoinen.
Apteekkari Virva Saastamoisen mielestä tällä tavalla pystytään paremmin auttamaan paltamolaisia ihmisiä.
– Lääkäriaikoja ei ole ollut aina tarjolla ja nyt pystymme helpottamaan tilannetta. Olemme olleet välillä pulassa, kun asiakas ei ole muistanut uusia reseptiä tai kun asiakkaalla on ollut akuutti tilanne, eikä terveyskeskuksessa ole joka päivä lääkäriä paikalla, sanoo Virva Saastamoinen.
Aukioloajat ovat usein tarpeeksi laajat ja apteekit eivät ole kiinni kesäisin.
Timo Pekkonen
Apteekki on luonnollinen paikka etälääkäripalvelun tarjontaan, koska siellä on omasta takaa lääketieteellistä tietämystä ja henkilökunta pystyy tukemaan asiakasta.
– Tämä ei ole apteekin toimintaa, mutta asiakas saattaa ostaa lääkkeen meiltä, kun saa reseptin uusittua. Tärkeää on se, että kunta säilyy elinvoimaisena ja täällä on kaikenlaisia palveluja tarjolla, Paltamon apteekin proviisori Virva Saastamoinen kertoo.
Myös mittaukset etänä
Uudessa etälääkärikopissa ovat laitteet ja kuvaruutu paikallaan ja ensimmäiset testaukset on tehty. Etähyvinvointipisteessä asiakas pystyy mittaamaan painonsa sekä verenpaineensa niin, että etänä toimiva lääkäri näkee tulokset omalla koneellaan samalla hetkellä.
Suunnitelmissa on myös laitteet happisaturaation mittaukseen, korvasta tapahtuvaan lämmön mittaukseen sekä verensokerin mittaamiseen.
– Aika näyttää tulevatko nämä laitteet tässä hankkeessa vai tulevaisuudessa, kertoo teknologian toimittaneen yrityksen Arctic connectin toimitusjohtaja Toni Kurvinen.
Tietotekniikka tuo monelle mieleen kysymyksen tietoturvallisuuden tasosta.
– Olemme toimittaneet usean vuoden ajan samalla teknologialla toimintoja sairaalamaailmaan, yliopistollisille sairaaloille ja sosiaalialan ammattilaisille. Nyt voimme luoda saman tietoturvatason myös tänne kuntalaisten saataville, sanoo Kurvinen.
Etätoiminnassa on opeteltavaa
Osalle lääkäreistä etänä toimiminen on uusi asia. Kajaanilainen terveyskeskuslääkäri Juha Vornanen uskoo, että toiminnan lähtiessä kunnolla käyntiin jokaiselle lääkärille tulee pari tuntia etävastaanottoa muodossa tai toisessa.
– Odotan, että saamme työn tehokkuutta paremmaksi ja palveltua potilaita paremmin, kun Kainuun perukoilta ei tarvitse aina lähteä lääkärin vastaanotolle. Meidän tulee tutustua tähän teknologiaan ja ymmärtää sen rajoitukset sekä mahdollisuudet, jotta voimme ymmärtää vaikutukset potilaan hoitoon, sanoo Vornanen.
Pitää miettiä miten työstä saadaan jäämään jälki tietojärjestelmiin, jotta myös esimies on tyytyväinen.
Seppo Kallio
Vastaava lääkäri Seppo Kallio miettii tehostuvan toiminnan vaikutusta lääkärin jaksamiseen, kun tyhjäkäynti vähenee, työ on intensiivistä ja informaatiota tulvii eri tahoilta.
– Tämä täytyy ottaa huomioon, kun järjestetään etätyötä ja käytetään tällaisia teknisiä apuvälineistä runsaasti normaali vastaanottotyön ohessa, sanoo Kallio.
Lääkärin työtä mitataan asiakkaiden määrällä ja sillä kuinka paljon on käyntejä. Etätyössä tällaisten asioiden mittaaminen voi olla hankalaa. Esimies saattaa ihmetellä, kun vastaanottokäyntejä ei synny, vaikka lääkäri omasta mielestään tekee tehokkaasti työtä.
– Siitä ei nykyiseen järjestelmään paljoakaan jälkeä jää, kun työskennellään kansanterveyshoitajien ja kotisairaanhoitajien kanssa, lähetetään mahdollisesti sähköposteja omalle potilaalle ja vastataan puheluihin. Työtapojen muuttuessa pitää miettiä miten työstä saadaan jäämään jälki tietojärjestelmiin, jotta myös esimies on tyytyväinen, pohtii vastaava lääkäri Seppo Kallio.