Yhdysvaltain nykyisen hallinnon talouspolitiikan linjauksista ei vielä ole selvyyttä, mutta jo Trumpin valinta presidentiksi on piristänyt maailmantaloutta, arvioi talouden nobelisti Bengt Holmström.
Markkinat reagoivat Trumpin valintaan pörssikurssien nousulla, mikä oli monelle yllätys, arvioi Holmström TV1:n Ykkösaamussa.
– Osittain nousu johtui siitä että hän käytännössä lupasi elvyttää, leikata veroja ja lisätä valtion kulutusta tietyillä aloilla, kuten infrastruktuurissa, ja nämä olivat hyviä uutisia. Hän lupasi dereguloida taloutta (vapauttaa säännöstelyä) ja eri aloja, ja nämä ovat positiivisia uutisia, ja se selittää osan ilmiöstä.
– Toinen tekijä on se, että hän jotenkin vain ravisteli tätä aika apaattista tilaa, missä maailmantalous on ollut, sanoo Holmström.
"Trump-efektin huomasi kaikessa"
Trump-efektin vaikutus liittyy Holmströmin mukaan ihmisten odotuksiin. Trump toi talouteen kaivattua potkua.
– Tähän liittyy se linkki että ihmiset toimivat sen mukaan, mitä he odottavat (tapahtuvan). Jos he odottavat että asiat menevät huonosti, he eivät kuluta, ja sen takia asiat menevät huonosti.
Monet taloustietelijät ovat ennustaneet talouden kasvun kiihtyvän, joten pelkästä Trump-efektistä talouden piristymisessä ei ole kyse, korostaa Holmström.
– En halua liioitella tätä efektiä. Tämä on vain tälläinen tuntuma. Sen (Trump-efektin) huomasi kuitenkin kaikessa, niin kuin nyt nähtiin osakemarkkinoilla.
"Trumpin talouspolitikkaa vaikea arvioida"
Trumpin hallinnon talouspolitiikan suuntaa ei Holmströmin mielestä kuitenkaan vielä voi arvioida.
– Hänellä on ollut niin paljon muuta tekemistä, että siitä ei voi sanoa vielä mitään. Eikä sieltä ole sisäpiirin tietoa, koska akateemiselta puolelta siellä (hallinnossa) ei ole juuri ketään.
– On ihan arvauksen varassa mitä sieltä saattaa tulla. Aika radikaaleja ohjelmia hänellä kyllä on, arvioi Holmström Ykkösaamussa.
Holmström toimii taloustieteen professorina amerikkalaisessa Massachusetts Institute of Technology -yliopistossa. Hän sai joulukuussa taloustieteen Nobel-palkinnon yhdessä Oliver Hartin kanssa sopimusteorian kehittämisestä.