Ilmaston lämpenemisen ennustetaan haittaavan tulevaisuudessa kahvin viljelyä. Nousevat lämpötilat ja sään ääri-ilmiöiden yleistyminen kutistavat kahvinviljelyyn soveltuvaa maa-aluetta.
Ilmaston muuttuessa myös kahvipuita vaivaavat kasvisairaudet ja tuhohyönteiset pääsevät leviämään uusille alueille.
Climatic Change -lehdessä vuonna 2014 julkaistun tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos voi puolittaa kahvin viljelyyn soveltuvan alueen pinta-alan nykyisestä vuoteen 2050 mennessä.
Ilmastonmuutosta tutkivan The Climate Institute -järjestön viime syksynä julkaistun raportin mukaan korkeammat kasvulämpötilat myös heikentävät kahvin makua ja tuoksua.
Hinta nousee, mutta kuinka paljon?
Tarjonnan vähentyessä kahvin kuluttajahinnat nousevat. Se on suomalaisille huono uutinen, koska me kulutamme keskimäärin noin 12 kiloa raakakahvia vuodessa.
Kahviyritys Pauligin toimitusjohtajan Elisa Markulan mukaan sitä on hyvin vaikea arvioida, kuinka korkealle kahvipaketin kuluttajahinta nousisi, jos kahvinviljelyn pinta-ala puolittuisi.
On mahdollista, että kahvipaketin hinta voi moninkertaistua tulevaisuudessa, jos ilmaston lämpenemistä ei saada pysäytettyä. Silloin juomasta tulisi varakkaiden herkkua.
Kahvin hintaan vaikuttaa tarjonnan lisäksi kuitenkin moni muukin asia kuten esimerkiksi valuuttavaihtelut alkuperämaissa ja maailman talouden yleinen tilanne.
Satomäärissä kasvun varaa
Markulan mukaan kahvin tuotannossa on kuitenkin vielä paljon potentiaalia lisätä tuottavuutta auttamalla viljelijöitä hyödyntämään tehokkaampia viljelytapoja. Paulig tukee viljelijöitä muun muassa Coffee & Climate -hankkeessa.
– On äärimmäisen tärkeää, että kahvinviljelijöitä autetaan saamaan maastaan paremman tuoton. Tilan tuottavuutta voidaan parantaa esimerkiksi leikkaamalla puita ja lannoittamalla oikein sekä uusimalla kahvipuita.
Markula arvioi, että kahvisadot voitaisiin kaksinkertaistaa tukemalla viljelijöitä. Se kuitenkin edellyttäisi ilmastonmuutoksen pysäyttämistä.
Maailman 25 miljoonan kahvinviljelijän ja heidän perheidensä toimeentulon kannalta tuottavuuden parantaminen olisi myös tärkeää, koska suurin osa maailman kahvista tulee pieniltä 1–2 hehtaarin perhetiloilta.
Herkkä arabica ja kestävä robusta
Valtaosa maailman kahvista valmistetaan kahdesta eri kahvilajista. 30 prosenttia kahvista jauhetaan paremmin kuumuutta kestävästä, mutta heikkolaatuisemmasta robustasta ja 70 prosenttia aromikkaammasta arabicasta.
Viljelyalueet sijaitsevat päiväntasaajan tuntumassa. Ilmastolle herkempi arabica kasvaa korkealla vuorten rinteillä ja ylängöillä noin 1 500–2 000 metriä merenpinnan yläpuolella. Se viihtyy parhaiten 18–21 asteen lämpötilassa.
Jo 23 asteen lämmössä arabica kasvaa liian nopeasti ja tuottaa hedelmää liian aikaisin, jolloin kahvipavun laatu kärsii. Viljelijät pyrkivät suojelemaan viljelmiään liialta auringolta esimerkiksi varjostuskasvien kuten banaanin avulla.
Robusta puolestaan viihtyy myös matalammassa ilmanalassa, mutta siitä valmistettava kahvi on maultaan kitkerämpää.
Suomalaisten suosimat kahvit on pääasiassa valmistettu arabica-pavuista. Robustaa käytetään muun muassa pikakahveissa.
Uusia risteytyksiä kehitteillä
Markulan mukaan kahvintuottajamaissa on käynnissä hankkeita, joissa yritetään kehittää uusia kahviristeytyksiä, jotka menestyisivät paremmin lämpenevässä ilmastossa.
Tavoitteena on risteyttää arabicaa ja robustaa, jotta saataisiin aikaiseksi kahvikasvi, jolla on molempien lajien parhaat ominaisuudet. Kyseessä on hidas prosessi, sillä kahvipuulta kestää kolme vuotta tuottaa satoa.
– Arabicasta tulisi pehmeys, hieno maku ja vivahteet. Robustasta saataisiin kestävyys. Sellaisia virityksiä on paljonkin. Ehkä kymmenessä vuodessa niitä voi tulla myös ulos kehityksestä, Markula kuvailee.
Tutkijat ovat arvioineet, että Etiopiasta kotoisin oleva villinä kasvava arabica voi kuolla sukupuuttoon vuoteen 2100 mennessä.
Tämä on huolestuttavaa, koska villit kahvikasvit toimivat eräänlaisina geenipankkeina, joita voidaan tarvita uusien kuivuutta ja sairauksia kestävien arabica-lajikkeiden jalostamisessa.
Uudet viljelmät eivät korvaa katoavia alueita
The Climate Instituten mukaan varsinkin Brasilian ja Vietnamin kahviviljelmät ovat vaarassa kutistua huomattavasti ilmastonmuutoksen takia.
Toisaalta jotkin alueet Itä-Afrikassa, Aasiassa ja Andien vuoristossa voivat muuttua kahvin viljelylle suotuisiksi.
Markulan mukaan tällaiset mahdolliset uudet viljelyalueet eivät kuitenkaan pysty korvaamaan kutistuvia alueita merkittävimmissä kahvintuottajamaissa.
– Brasilia tuottaa 50 prosenttia maailman kahvista. Siellä ei ole mitään keinoa löytää uusia alueita. Itä-Afrikassa on hankala tilanne kuivuuden takia.
Markulan mukaan esimerkiksi Euroopassa ei ole sellaisia olosuhteita, jotka sopisivat kahvin tuotantoon, vaikka ilmasto lämpenisi.
Yhden tuoreen tutkimuksen mukaan ilmakehän kohoava hiilidioksidipitoisuus saattaa suurentaa kahvisatoja.
Tällä hetkellä on epäselvää, kuinka paljon hiilidioksidin lihottamat sadot voisivat kumota viljelyalueiden kutistumisen vaikutusta kahvin kokonaistuotantoon.
Siitäkään ei ole toistaiseksi tietoa, kuinka korkeammat hiilidioksidipitoisuudet vaikuttavat kahvin laatuun ja siten kuluttajien kuppeihin päätyvän juoman makuun.