Ihmisen keskittymiskyky lähtee hyvin yksinkertaisista asioista.
– Aivot ja muisti tarvitsevat unta toimiakseen. Ruoka on aivojen polttoainetta, joten täytyy syödä hyvin. Kun nämä asiat ovat kunnossa, aivomme pystyvät tehokkaaseen työskentelyyn, Työterveyslaitoksen psykologi Heli Hannonen listaa.
Keskittymiseen ja työskentelemisen tehostamiseen on nykyisin tarjolla monenlaisia keinoja. Meditointia markkinoidaan keskittymiskyvyn harjoitukseen ja puhelimeen on esimerkiksi ladattavissa sovelluksia, joiden avulla omaa työn ja levon suhdetta voi kellottaa.
Monta asiaa painaa päälle
Keskittymisen resepti ei sinänsä ole uusi. Ihmisten keskittymiskykyä kuitenkin koetellaan työympäristössä hyvin monella eri tavalla. Yksi keskittymistä häiritsevä tekijä on useasta eri työtehtävästä toiseen pomppiminen, eli multitaskaaminen.
– Me pyrimme tekemään monta asiaa yhtäaikaa. Silloin asiat eivät pysy päässä ja koemme sen keskittymisvaikeutena.
Jos tekee työtä, joka vaatii usean eri työtehtävän mielessä pyörittämistä, psykologin vinkki on ottaa listojen tekeminen osaksi päivittäistä työrutiinia.
– Työpäivän alussa kannattaa varata 15 minuuttia siihen, että listaa ylös asiat, jotka täytyy saada tänään tehdyksi. Työtehtävät kannattaa jakaa tärkeysjärjestykseen.
Keskittymisen taito on itsensä kuuntelua
Vaikka keskittymiskykyä voi harjoittaa, kukaan ei voi työskennellä loputtomasti. Jos ihminen työskentelee yli 10 tuntia päivässä tai 50 – 55 tuntia viikossa, työteho alkaa laskea ja virheiden määrä lisääntyy.
– Kyse on siitä, että aivot eivät enää palaudu, jolloin älyllinen suorituskyky alkaa laskea.
Tauot, joita työpäivään normaalisti kuuluu, on luotu sinne aivan syystä. Fyysisessä työssä kahvitauot auttavat kehon palautumisessa, mutta kuten lihaksetkin, aivojen täytyy antaa levähtää tasaisin väliajoin.
– Aivomme pyrkivät parantamaan suoritusta silloin, kun olemme haastavan tehtävän edessä. Siksi emme yleensä huomaa aivojen rasittumista. Harva meistä pystyy keskittymään täysillä edes kahdeksan tunnin työpäivää, Hannonen kertoo.
Erityisen paljon keskittymistä vaativissa tehtävissä on suotavaa pitää tauko aina parin tunnin välein.
Joka kerta, kun vaikka Whatsapp kilahtaa, aivomme käyttävät pienen hetken äänen syyn selvittämiseen.
Heli Hannonen
– Jotkut suosittelevat jopa useammin, koska aivot väsyvät.
Hannosen mukaan omaa keskittymiskykyä kannattaa kuunnella.
– On totta, että aamuihminen keskittyy parhaiten eri aikaan päivästä kuin iltaihminen. Jos työpaikalla on mahdollista toteuttaa liukuvaa työaikaa, sen avulla voi sovittaa omaa työrutiiniaan keskittymisen kannalta parhaaseen aikaan.
Toimiston rauhoittavat yhteiset pelisäännöt
Kilahtava sähköposti, rupatteleva työkaveri ja vilkkuva älypuhelin ovat kaikki työntekoa hidastavia tekijöitä. Jos työpäivän aikana toteuttaa jotain keskittymistä vaativaa, työpiste tulee ehdottomasti rauhoittaa häiriötekijöistä.
– Joka kerta, kun vaikka Whatsapp kilahtaa, aivomme käyttävät pienen hetken äänen syyn selvittämiseen. Jos meillä on keskittymistä vaativa tehtävä, jonka tekeminen katkeaa, saattaa kestää jopa varttitunnin, ennen kuin aivot ovat taas yhtä orientoituneina tehtävän parissa, Hannonen sanoo.
Avokonttori hankaloittaa keskittymistä työpaikoilla.
– Aivomme alkavat vaistomaisesti kuunnella ympäröivää puhetta, se on biologinen asia, jolle emme voi mitään. Avotoimistojakin on monenlaisia, myös työpaikan akustiikalla on merkitystä siinä, kuuleeko ympäröivää puhetta vai ei.
Työyhteisössä kannattaa sopia yhteiset säännöt. Se helpottaa kaikkien työskentelemistä. Siitäkin kannattaa työpaikalla sopia, vastataanko työsähköposteihin enää työpäivän päätyttyä.
Psykologin mukaan työhuolien kotona murehtiminen heikentää työstä palautumista.
– Työasioiden kotiin vieminen ei aina lähtökohtaisesti ole huono asia. Jokin askarruttava pulma saattaa ratketa saunanlauteilla istuessa. Mutta sänkyyn työasioita ei ehdottomasti enää saa ottaa, Heli Hannonen neuvoo.