Artikkeli on yli 7 vuotta vanha

Palkittu ohjaaja Juho Kuosmanen teki Suomen ensimmäisen elokuvan uudelleen

Uusi versio ensimmäisestä suomalaisesta näytelmäelokuvasta saa tänään sunnuntaina maailmanensi-iltansa Tampereella.

Juho Kuosmanen ja J-P Passi.
Elokuvaohjaaja Juho Kuosmanen ja kuvaaja J-P Passi. Kuva: Kuokkasen Kuvaamo
  • Jonni Aromaa

Elokuvaohjaaja Juho Kuosmanen tekee taidetta pilke silmäkulmassa. Hymyilevä mies -elokuvallaan kansainvälisen läpimurtonsa tehnyt art house -ohjaaja on palannut mykkäelokuvan pariin ja kuvannut uudestaan Suomen ensimmäisen elokuvan Salaviinanpolttajat.

Kuosmasen edellinen mykkäelokuva Romu-Mattila ja kaunis nainen valmistui viitisen vuotta sitten.

Alkuperäinen Salaviinanpolttajat sai ensi-iltansa Helsingissä keväällä 1907. Itse elokuvasta ei ole jäänyt jälkipolville paljon muuta kuin vanha lehti-ilmoitus, sillä elokuvan esityskopiot ovat tuhoutuneet. Myös käsikirjoitus on kadonnut.

– Päätimme pitää elokuvan teossa vapaat kädet, Kuosmanen kertoo.

Salaviinanpolttajat on suomalaisen elokuvan ensimmäinen voimainponnistus ja asiaa tuotiin aikoinaan esiin myös elokuvan markkinoinnissa. 1900-luvun alussa uudelle taidemuodolle etsittiin vielä suomenkielessä sanoja. Salaviinanpolttajia kuvattiin mainoksessa kinematografisena näytelmäkappaleena.

Elokuva kertoi nimensä mukaisesti kahdesta salaviinanpolttajasta, jotka saavat vieraakseen arvaamattoman nuoren miehen. Tilanne mutkistuu, kun paikalle saapuu virkavaltaa.

– Juoni noudattelee aika pitkälle alkuperäistä ideaa, Kuosmanen hymyilee.

Vieterikamera hyytyi

Kuosmasen uusi mykkäelokuva kuvattiin tänä talvena Kokkolan vanhassa työläiskaupunginosassa Ykspihlajassa.

Salaviininpolttajissa on mukana ammattilaisten lisäksi harrastajanäyttelijöitä Yksipihlajan Työväen Näyttämöltä. Näyttelijäntyöhön kiinnitettiin erityinen huomio.

– Päätettiin, että näytellään ihmisiksi niin kuin parhaissa mykkäelokuvissa eikä lähdetä karrikoimaan, Kuosmanen sanoo.

Salaviinanpolttajista kertova mykkäelokuva on kuvattu vieterikameralla 16 millimetrin filmille, jonka kelalle pystyy tallentamaan kerralla 30 sekuntia materiaalia. Kuvausten aikana puhaltanut kylmä merituuli teki tepposet.

– Kamera meinasi hyytyä, kun siinä oli vanhat rasvat koneistossa. Ne jähmettyivät niin, ettei vieteri jaksanut enää pyörittää kameraa, Kuosmanen toteaa.

Viidentoista minuutin elokuva kuvattiin kahdessa vuorokaudessa. Päivät venyivät.

Kohtaus  Salaviinanpolttajat elokuvasta.
Salaviinanpolttajat saavat vieraakseen korttihuijarin. Kuva: Kuokkasen Kuvaamo

Tehosteet livenä

Tampereella Loud Silents -festivaalilla maailmanensi-iltansa saava elokuva tekee kunniaa taidemuodon pioneereille. Se liittyy vahvasti myös käsityöperinteeseen. Mykkäelokuvan tekemisessä voi käyttää alalta viimeistään digitalisaation myötä kadonneita laitteita.

Näyttelijöiden repliikit on maalattu tekstiplansseihin ja elokuvan tehosteet tekee yleisön edessä Suomen tunnetuin foley-artisti Heikki Kossi.

Aki Kaurismäki teki hieman yli nelikymppisenä mykkäelokuvan Juha (1999), jossa elokuvan maailmanensi-iltaa Berliinissä säesti Anssi Tikanmäen orkesteri.

Kuosmasen Salaviinanpolttajia säestää jo ohjaajan edellisestä mykkäelokuvasta tuttu Ykspihlajan Kino-orkesteri.

Ennen kuin äänielokuva keksittiin, mykkäelokuvia säestettiin livenä.  Se on tamperelaisen Loud Silents -mykkäelokuvafestivaalin kantava ajatus.  Salaviinanpolttajien remake syntyi alun perin tapahtuman taiteellisen johtajan Otto Kylmälän ideasta.

Kuosmasen elokuva matkaa Tampereelta tänä keväänä Saksaan Oberhausenin lyhytelokuvajuhlille ja sieltä ainakin Sodankylään.

Salaviinanpolttajien liikuttelu on haastavaa, koska mukana kulkevat sekä orkesteri että foley-artisti.

Ohjaaja Juho Kuosmanen Salaviinanpolttajat -elokuvan kuvaukisssa.
Juho Kuosmasen mykkäelokuvassa on ammattilaisten lisäksi väkeä Ykspihlajan Työväen Näyttämöltä. Kuva: Kuokkasen Kuvaamo