Nivelrikko ei ole itsenäinen tai vain ikääntymisestä johtuva sairaus, vaan useiden erilaisten tautiprosessien lopputulos. Lääketieteen lisensiaatti Maiju Wellingin väitöstutkimuksen mukaan keskimääräistä suurempi pituus lisää polvinivelrikon riskiä. Löytö vahvistaa käsitystä biomekaanisten tekijöiden tärkeydestä nivelrikon synnyssä.
Väitöstutkimuksessa tutkittiin nivelrikon esiintyvyyttä ja riskitekijöitä kolmessa suomalaisaineistossa. Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneillä henkilöillä minkä tahansa nivelen nivelrikon esiintyvyys oli 46 vuoden iässä miehillä 6,3 prosenttia ja naisilla 4,7 prosenttia. Erityisesti kaikkein pisimmät saivat keskimääräistä useammin polvinivelrikkodiagnoosin. Yhteys oli voimakkaampi miehillä, mutta näkyi myös naisilla.
Liikunta ja laihdutus avuksi
Nivelrikon tunnettuja biomekaanisia altistajia ovat muun muassa erilaiset vammat, ylipaino, nivelten virheasennot, työn tai urheilun aiheuttama kuormitus. Myös perintötekijöillä on merkittävä vaikutus. Väitöstutkimuksessa löydettiin Terveys 2000 –aineistosta useita polvinivelrikolle altistavia geenejä.
Polvinivelrikkoon ei ole parantavaa hoitoa. Potilaita kannustetaan harrastamaan sopivaa liikuntaa. Ylipainoisilla potilailla laihduttaminen helpottaa oireita. Kipulääkkeitä käytetään tarvittaessa ja pitkälle edenneessä taudissa tekonivelkirurgiaa.
Maiju Wellingin kansanterveystieteen alaan kuuluva väitöskirja ”Nivelrikon moninainen tausta” tarkastetaan Oulun yliopistossa perjantaina 21.4.2017.