Suomessa ei tällä hetkellä ole lakia, joka mahdollistaisi turvallisuusviranomaisten verkkotiedustelun. Lakia sorvataan parasta aikaa, mutta mutkana on, että osa lainsäädännön kokonaisuudesta vaatii perustuslain muuttamista.
Laissa on muutettava kohtaa, jossa säädetään kansalaisen oikeudesta luottamuksellisen viestin salaisuuteen.
– Siinä ollaan yksilön perusoikeuksien ja yksilönsuojan kannalta herkällä alueella, mutta lainsäädäntö tarvitaan mahdollisimman nopeasti, sanoo Perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi.
Perustuslain muuttaminen on tehty tarkoituksella vaikeaksi ja hitaaksi. Tarkoitus on, että perustuslain muutoksen hyväksyy kaksi eri eduskuntaa, jotta vältetään päivänpoliittisten tuulien vaikutukset perustuslakiin.
Vakoilu ja muu vastaava on mennyt yhä enemmän nettiin.
Sinuhe Wallinheimo
Normaalisti perustuslakia muutetaankin siten, että eduskunta hyväksyy perustuslain muutoksen yksinkertaisella enemmistöllä, eli yli puolet edustajista kannattaa muutosta. Sen jälkeen laki jää lepäämään aina seuraavien eduskuntavaalien yli.
Seuraava eduskunta hyväksyy perustuslain muutoksen vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä.
Toinen mahdollisuus muuttaa perustuslakia on se, että eduskunta julistaa muutoksen kiireelliseksi viiden kuudesosan enemmistöllä. Sen jälkeen lakimuutos voidaan hyväksyä kahden kolmasosan enemmistöllä jo samassa eduskunnassa.
– Kun katsoo toimintaympäristön muutoksia, vakoilu ja muu vastaava on mennyt yhä enemmän nettiin, niin me tarvitsemme uuden lainsäädännön mahdollisimman nopeasti, sanoo Kokoomuksen Sinuhe Wallinheimo.
Suomen kautta voidaan valmistella esimerkiksi terrori-iskua naapurimaihin tai muualle Eurooppaan.
Toimi Kankaanniemi
Kankaanniemen mukaan lainsäädännön puutteet ovat Suomelle uhka.
– Kun me olemme tällainen harmaa vyöhyke, Suomen kautta voidaan valmistella esimerkiksi terrori-iskua naapurimaihin tai muualle Eurooppaan. Jos näin kävisi, olisimme aikamoisessa kriisissä, hän sanoo.
Wallinheimo puolestaan muistuttaa ulkoministeriön vuonna 2014 ilmi tulleesta vakoiluskandaalista, jossa ministeriötä vakoili useampikin valtio. Suomeen tieto tuli Ruotsin tiedustelulta.
– Se saattoi olla se viimeinen sysäys, että meidän on saatava tämä lainsäädäntö kuntoon, hän arvelee.
Vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslain aikana kiirehtimispykälää ei ole käytetty kertaakaan. Lakikokonaisuus on lähdössä lausuntokierrokselle.
– Odotan ja toivon, että sieltä tulee myös merkit siitä, että pitääkö tämä todella tehdä tällä hallituskaudella nopeutetulla menettelyllä, vai ehtisikö se seuraavan hallituskauden aikana, Wallinheimo sanoo.
– En näe estettä sillekään, että säädettäisiin voimaan ne osat kokonaisuudesta, jotka eivät edellytä perustuslain muuttamista. Sitä en osaa tässä vaiheessa arvioida, että olisiko niillä osilla riittävää merkitystä, sanoo Kankaanniemi.