Toni Nieminen, 42, saapuu tapaamiseen iloisesti hymyillen. Julkisuudessa on riepoteltu niin hänen yksityiselämäänsä kuin taloudellisia ongelmiakin. Tuorein asia koskee hänen mitaliensa myymistä.
– Aikamoista taistelua on ollut. Kun yrittäjä joutuu ongelmiin, niin hän on yksin. Armoa ei juuri anneta, hän kertoo suoraan silmiin katsoen.
Toni Nieminen sanoo vaikeuksien juontavan ravitallien pyörittämiseen. Sitä hän teki yli kymmenen vuotta.
– Avioeron myötä ajauduin myös taloudellisiin ongelmiin.
– Toisaalta saan syyttää vain itseäni. Olen kysyttäessä kertonut rehellisesti, että aina ei ole mennyt niin vahvasti. Mutta sehän on elämää.
Pilvellä on hopeareunus
Toni Nieminen sanoo olleensa yrittäjä lähes koko ikänsä. Hän on sitä edelleen, sillä hän antaa yritysluentoja, tekee juonto- ja tv-selostajan keikkoja. Parhaillaan hän työskentelee henkilöstövuokrausyrityksessä.
Ravivalmentajana hän toimi 12 vuotta eli ajan, jonka hän oli pois hyppyrimäestä.
– Ajan edelleen hevosia jonkin verran. Toivon siihenkin lisää vauhtia, kun olen nyt täällä Oulussa.
Kun yrittäjä joutuu ongelmiin, niin hän on yksin.
Toni Nieminen
Yrittäjyyden takia hän ryhtyi Oulussa kuntavaaliehdokkaaksi Kokoomuksen listalla.
– Aiemminkin minua oli kysytty, mutta yrittäjyyden myötä huomasin erilaisia epäkohtia. Haluan mieluummin tehdä itse ja selvittää asioita, kuin valittaa.
Nieminen ei päässyt kaupunginvaltuustoon. Hän toteaa, ettei oikeastaan odottanutkaan läpimenoa.
– Tarkoitus oli tutustua oululaisiin päättäjiin ja Ouluun. Se oli hieno retki. Katsotaan, mitä se tuo tullessaan.
Urheilu-ura on antanut hänelle eväitä tehdä monenlaisia asioita.
– Olen tyytyväinen, että olen päässyt kokemaan kaikenlaista, ei aina niin positiivistakaan.
Keskustelun kuluessa Toni Niemisestä saa kuvan, että hän löytää hopeareunuksen harmaimmassakin pilvessä ja uskoo, että sateen jälkeen paistaa aina aurinko.
Isojen kisojen huumaa
Toni Nieminen valloitti suomalaisen urheilukansan vuonna 1992, kun hän voitti suurmäen olympiakultaa Albertvillessä 16-vuotiaana.
Urheilu-uran julkisuus alkoi kuitenkin jo kolme vuotta aiemmin, kun hän oli Lahden MM-kisoissa 13-vuotiaana koehyppääjä.
– Ensimmäisen kerran pääsin maistamaan, haistamaan ja kokemaan, mitä on olla oikeasti isoissa kisoissa. Olin pitkään haaveillut, että pääsisin korkkaamaan Lahden betonin, koska se on aina ollut sellainen miehen mitta mäkipiireissä. Vasta sen jälkeen voi kutsua itseään oikeaksi mäkihyppääjäksi.
Toni Nieminen palaa muistoissaan Lahden tunnelmaan. Nuorukaiselle yksi onnen täyttymys oli, kun lapsuuden idoli Puikkosen Jari voitti kilpailun.
Niin pitkälle kuin muistikuvani riittävät, niin jotain urheilua piti tehdä, että sai purkaa energiaa.
Toni Nieminen
– Silloin päätin, että haluan kokea tätä vielä lisää ja olla samassa asemassa kuin Puikkosen Jari, kun hän seisoi kädet pystyssä montussa ja ihmiset hurrasivat.
– Ei sitä silloin vielä tiennyt, että se hetki koitti aika nopeasti, Toni Nieminen kertoo äänessään hivenen haikeutta.
– Vaikka olin ihan vaahtosammuttimen kokoinen, niin kasvoin henkisesti ainakin puoli metriä sen hypyn jälkeen. Oli kauhea hinku päästä uralla eteenpäin.
Vanhemmilla ei vaihtoehtoja
Ensimmäisen kerran Toni Nieminen sai oikeat mäkisukset kahdeksanvuotiaana.
– Sitä ennen katkoin hiihtosuksia kaikissa paikoissa, mihin vain sai hyppyrin rakennettua. Jossain vaiheessa vanhemmat hermostuivat monien suksien rikkoutumiseen yhden talven aikana ja hommasivat oikeat mäkisukset. Niitä piti kokeilla Lahden Karpalonmäellä, jossa sattui olemaan Lahden hiihtoseuran junioreiden mäkiharjoitukset samaan aikaan, kun isän kanssa sinne mentiin.
Molemmat vanhemmat urheilivat nuoruusvuosinaan. Äiti Marja-Liisa saavutti SM-mitalin pituushypyssä. Teuvo-isä oli ampumahiihtäjä SM-tasolla.
Yläasteella menin aamulla kiltisti kouluun, mutta ikkunasta näkyi suoraan Lahden hyppyrimäet.
Toni Nieminen
– Heidän urheilemisensa loppui siihen, kun minä synnyin, Toni Nieminen kertoo ja äänessä on selvästi kiitollisuutta.
Toni Niemisen mukaan hän ei ilmeisesti antanut vanhemmilleen juuri muita vaihtoehtoja.
– Niin pitkälle kuin muistikuvani riittävät, niin jotain urheilua piti tehdä, että sai purkaa energiaa. Olin niin aktiivinen hulivili.
Hän myöntää, että toki houkutuksia ja riskejä on ollut etenkin olympiavoiton jälkeen.
– Olen kuitenkin aina mennyt urheilun ehdoilla. Alkoholia taas käytän urheilun ehdoilla, kuten ehkä suurin osa suomalaisista, kohtuudella.
Hyppyrien houkutus
– Koulu ei minua oikeastaan kiinnostanut, Toni Nieminen sanoo suoraan.
Ennen kullankimalteisia olympialaisia urheilu vei suuren osan hänen arjestaan, sillä hän halusi vain hypätä.
– Yläasteella menin aamulla kiltisti kouluun, mutta ikkunasta näkyi suoraan Lahden hyppyrimäet. Karkasin kesken päivän treenaamaan.
Hän sanoo, että koulumenestyksestä voi kirjata merkinnän valitettavan huono. Hän tunnustaa olleensa tuolloin ymmärtämätön nuori mies. Pulpetissa istumalla olisi voinut ammentaa esimerkiksi kielitaitoa, mikä olisi helpottanut urheilijankin arkea.
– Ei kyllä kauheasti naurattanut, kun 16-vuotiaana olympiavoittajana jouduin Eurosportin haastatteluun englanniksi, Toni Nieminen kertoo. Tosin tällä kertaa nauraen.
Ei kyllä kauheasti naurattanut, kun 16-vuotiaana olympiavoittajana jouduin Eurosportin haastatteluun englanniksi.
Toni Nieminen
Hän lisää, että on myöhemmällä iällä hän on paikannut aukkoja itseopiskelulla.
Vaikka urheilu lohkaisi merkittävän siivun, niin hän ei katso jääneensä nuoruudessaan mistään paitsi.
– Virikkeitä olisi toki voinut löytyä paljon huonommistakin vaikutuspiireistä. Urheilu on minulle edelleenkin loistava henkireikä. Kun oikein ottaa päähän ja ahdistaa, urheilun jälkeen on mieli paljon virkeämpi. Omalla tavallaan se on varmasti pelastanut monesta pulasta. Se on ollut urheilu eikä pullo tuki ja turva siinä kohtaa.
Mäkeen pitää päästä
Toni Niemisellä on tällä hetkellä palava halu jälleen hypätä. Hänen tähtäimenään ovat vuoden 2018 olympialaiset.
– Ei siinä ole välttämättä mitään järkeä, mutta tykkään haastaa itseni.
Hän kertoo työkuvioidensa muuttuneen, jolloin aikaa jäi enemmän itselle. Hän kertoo, että kaverit yllyttivät vielä kokeilemaan. Päätös paluusta syntyi poikamaisen illanvieton tuloksena.
– Parasta ennen päiväys on jo miehestä mennyt ja aika tietysti kultaa muistot, mutta pitää uskaltaa unelmoida, hän kertoo ja lisää, ettei tavoitteena ole vain päästä olympialaisiin.
– Vielä on monta mutkaa matkassa. Tietysti tässä pitää ajatella myös rahoitustilannetta.
Olympiamitalistin leima
Albertvillen voiton jälkeen Toni Nieminen nousi julkisuuteen.
– Olen ollut 16-vuotiaasta lähtien siinä pyörityksessä mukana. Minä kestän, kun elämääni seurataan paljon muissakin asioissa. Se on kiusallista läheisten kannalta. He ovat syyttömiä, kun yksityisiä ja kipeitäkin asioita ruoditaan julkisuudessa.
Hän sanoo, että julkisuus on luonut hänestä ennakkokäsityksen, jolloin puhtaan ensivaikutelman luominen on hiukan toispuoleista. Hän toteaa, ettei voi elää sen kautta, mitä julkisuudessa hänestä tuodaan esiin.
Minä kestän, kun elämääni seurataan paljon muissakin asioissa. Se on kiusallista läheisten kannalta.
Toni Nieminen
Hänelle tärkeintä ovat läheiset ja heidän mielipiteensä.
– Voi olla, että joissakin kohdin olisi ehkä pitänyt pitää jotakin roolia ja jättää kommentoimatta. Toisaalta olen kiltti ja kunnioitan kaikkien ammattia, niin sitten vastaan kohteliaasti kysyttäessä. Jos joku sitä käyttää väärin, niin se on sitten hänen ongelmansa.
Hän sanoo, että olympiavoittajan leima on lyöty otsaan ja siinä se pysyy. Toisaalta hän on myös ollut rohkeasti julkisuudessa, esimerkiksi Ylen parisuhdeohjelmassa Elämä pelissä.
– Päätös lähteä mukaan, syntyi aika nopeasti. Meillä oli aika tuore parisuhde. Ehkä oli vähän itsekäskin lähtökohta. Asioista on ollut meille paljon apua. Parisuhteen ongelmat ja kipukohdat koettelevat hyvin monen ihmisen arkea. Jos kotona on kaikki hyvin, niin siitä saa energiaa. Toivottavasti joku muukin sai ohjelmasta apua asioihin, joita joskus piilotellaan.
Viisi naista ja pehmo
Toni Nieminen elää tällä hetkellä uusioperheen kiireistä arkea.
– Iskä on helisemässä tyttölauman keskellä.
Hänen Heidi-vaimollaan on aiemmasta liitosta yhdeksänvuotias Maija ja kuusivuotias Saimi. Toni Niemisellä on 12-vuotias Kerttu ja 10-vuotias Maija.
Ihmisillä on hänen mielestään käsitys, että huippu-urheilijan täytyy olla todella kova.
Koko ajan herkistymisen hetkiä tulee enemmän, ehkä minusta on tulossa vanha ukko.
Toni Nieminen
– Oikeastaan se pitää paikkansa suoritushetkellä. Sisimmiltämme olemme äärimmäisen herkkiä.
– Viikonloppuna kävin katsomassa tyttöjen ratsastuskisoja. He ovat hevosten jaloissa kasvaneet. Olen ylpeä ja tyytyväinen, että he viettävät paljon aikaa talleilla maalaisidyllissä. Koko ajan herkistymisen hetkiä tulee enemmän, ehkä minusta on tulossa vanha ukko.
Toni Nieminen sanoo, että nykyisin hän uskaltaa olla vielä herkempi ja jopa pehmo.
– Kotona kun on äänet 5–1, niin ehkä ei tarvitse tämän enempää kertoa. Kyllä tytöt yleensä tietää, miten iskän saa pyöritettyä pikkusormen ympärille.