Lähitulevaisuudessa muistia ei ehkä tarvitse enää kaivella, sillä puhelin voi tuottaa tuoksun aivojesi puolesta, uskoo molekyylitutkija.
Ihmisellä on kyky tunnistaa lähes rajaton määrä erilaisia tuoksuja.
Osa kertoo meille ympäröivästä maailmasta, osa taas vaikuttaa mielialaamme. Esimerkiksi savunhaju voi kieliä vaaratilanteesta, sitruuna parantaa keskittymiskykyä ja laventeli auttaa rauhoittamaan levotonta mieltä.
Hajuaisti on kuitenkin vähiten tunnettu ja tutkittu ihmisen aisti.
– Ilman tuoksuja ei olisi mitään väliä mitä syö, juo tai tekee. Ongelmallista tuoksujen tutkimisessa on se, että tuoksut vaikuttavat niin vahvasti autonomiseen hermostoon, kertoo molekyylitutkija Jari Tuominen.
Tuomisella on takanaan yli 30 vuoden työkokemus kemian ja molekyylien parissa.
Tunteet ja tuoksut aktivoivat autonomista eli tahdosta riippumatonta hermostoamme ja saavat aikaan fysiologisia reaktioita. Tuoksujen käyttö fyysisten oireiden hoitoon on mahdollista ja osittain sitä jo hyödynnetäänkin.
Esimerkiksi matkapahoinvointia voidaan lievittää tuoksuyhdisteellä.
– Uskon siihen, että tulevaisuudessa suurempiakin fyysisiä vaivoja kyetään hoitamaan tuoksuilla. Matka aivoihin on lyhin juuri nenän kautta, jolloin vaikutukset voidaan nähdä nopeasti, arvelee Tuominen.
Elokuvasaleissa tuoksut ovat jo todellisuutta
Tuominen on perustanut tuoksuihin keskittyneen yrityksen ja on vakuuttunut siitä, että tuoksuteknologiat rantautuvat kuluttajamarkkinoille aivan näinä vuosina.
– Viiden vuoden sisällä on varmasti tuoksuja hyödyntäviä teknologioita. Täydellinen katselukokemus syntyy vasta moniaistillisuuden myötä.
Aasiassa tuoksuja on jo kokeiltu osana virtuaalista elokuvakokemusta. Haasteita tuoksusuunnittelulle ovat tuoneet suuret elokuvasalit.
– Ongelmana on tuoksun käyttäytymisen hallitseminen isossa tilassa, jossa on paljon ihmisiä. Tuoksun pitäisi olla nopea ja haihtua, joten sen levittäminen suureen tilaan ei toimi, kertoo Tuominen.
Ratkaisuehdotukseksi hän tarjoaa penkkiin laitettavia tuoksusuuttimia tai henkilökohtaisia maskeja, jolloin tuoksun leviämistä olisi helpompi säädellä.
Vaikka tuoksuvat televisiot ja älypuhelinsovellukset saattavat kuulostaa kaukaiselta, on Tuomisen mukaan tuoksuteollisuudessa valtavaa potentiaalia.
– Tuoksuja on joka paikassa ja ne koskettavat jokaista ihmistä. Se, miten ne tuotteistetaan, on haaste.
Puhelimeen värinän sijaan tuoksua
Kuinka tuoksuvat soittoäänet sitten toimivat? Onko tuoksua mahdollista digitalisoida?
Tuominen kertoo tuoksujen valjastamisen olevan mahdollista, mutta digitaaliseksi tuoksua ei helposti saa.
– Ääni ja valo voivat kulkea lankoja pitkin, mutta tuoksumolekyylit eivät siihen valitettavasti pysty. Televisioissa ja puhelimissa täytyy olla sitä varten pienet säiliöt, jonne tuoksumolekyylit säilötään.
Digitalisaatiota voidaankin käyttää tuoksumolekyylien vapauttamiseen säiliöstä. Jatkossa jokaiselle soittajalle voi siis halutessaan myös liittää henkilökohtaisen tuoksun.
Tuomisen yritys jatkaa kehittelyä tuoksumolekyylien parissa, mutta teknisten laitteiden saapuminen markkinoille riippuu puhelin- ja televisiovalmistajista.
Tuoksuvat televisiot, puhelinsovellukset, pelit ja elokuvakokemukset ovat vain teknisen suunnittelun päässä toteutumisesta.
Tuoksujen tuotteistaminen huolestuttaa tuoksuherkkiä
Tuoksut eivät vain hoida fyysisiä oireita, vaan voivat myös aiheuttaa niitä. Tuoksuherkille ympäristön tuoksumaailman jatkuva voimistuminen on ongelmallista.
Allergia- ja astmaliiton asiantuntija Anne Vuorenmaa kertoo, että aihe nostattaa paljon keskustelua.
– Tuoksuherkille oireet voivat puhjeta jo hyvin pienestä määrästä. Kyse ei ole herkemmästä hajuaistista, vaan tuoksuherkkyyttä aiheuttavaa mekanismia ei ole vieläkään onnistuttu selvittämään.
Allergia- ja astmaliitolle on jo nyt tullut puheluita liittyen tuoksujen tuotteistamiseen ja niiden markkinointikäyttöön. Ongelmana on tuoksuherkän henkilön sosiaalisen tilan rajoittuminen.
– Täysin tuoksutonta tästä maailmasta ei ole mahdollista saada, mutta yritämme kampanjoida myös tuoksuherkkien ihmisten puolesta, Vuorenmaa toteaa.