ÄÄNEKOSKI Äänekosken Kilpimäessä ilmassa leijuu vahva suopursun ja havupuiden tuoksu, mutta myös pienoiskopteri eli drooni. Drooni kantaa mukanaan lämpökameraa.
Suomen suurin kanalintu metso pesii parasta aikaa, mutta säät eivät tänäkään vuonna ole olleet pesinnälle erityisen suosiollisia. Metsäkanalintujen pesintä on enemmän tai vähemmän epäonnistunut kolmena vuotena peräkkäin.
Keski-Suomessa riistaväki onkin päättänyt suojella maakuntalintua etsimällä ja suojaamalla sata metsonpesää. Drooni lämpökameroineen onkin parasta aikaa pesänetsintätyössä.
Pesien suojaksi saippuaa
Löydetyt pesät riistaväki suojaa – saippualla. 20-30 metrin päähän pesästä tehdään saippuasta lastuja vuolemalla yhtenäinen rinki. Saippuan haju peittää hautovan linnun hajun, eivätkä nisäkäspedot mielellään mene ringin sisään.
– Se toimii erittäin hyvin. Pienpedot, jotka ovat olleet ihmisen kanssa tekemisissä, saattavat myös yhdistää hajun ihmiseen, Kursula sanoo.
Suurella saippuaringillä suojatuista metsonpesistä on Kursulan mukaan tuhoutunut noin joka kymmenes, kun normaalisti jopa kolmannes pesistä katoaa petojen suihin. Huonoina vuosina pesistä on ennen poikasten kuoriutumista tuhoutunut jopa puolet.
Varikset oppivat, että lippuringin sisällä on herkkua.
Olli Kursula
Aikaisemmin pesien suojaksi laitettiin saippuan lisäksi lippusiima. Siimoista on kuitenkin enimmäkseen luovuttu, koska varikset olivat siimalle liian fiksuja.
– Varislinnut ovat todellisia älykköjä. Ne oppivat, että lippuringin sisällä on herkkua. Siksi emme laita siimoja kuin sellaisiin paikkoihin, joissa saattaa olla konetöitä tulossa, merkiksi koneen kuljettajalle siitä, että täällä on pesä.
Munintakausi vaihtumassa haudontaan
Metsoilla on nyt meneillään munintakausi. Koppelo käy pesällä vain munimassa, tahdilla noin muna per vuorokausi. Kaikkiaan munia kertyy yleensä 6-8.
– Juuri nyt kelillä ei ole suurta merkitystä, kriittinen aika on kuoriutumisesta pari viikkoa eteenpäin. Tänä vuonna se on kesäkuun 10. päivän tietämillä, silloin pitäisi olla lämmintä ja hyönteisravintoa tarjolla, sanoo Suomen Riistakeskus Keski-Suomen vs. riistapäällikkö Olli Kursula.
Ukkometsoa pesällä ei näy.
Ensimmäiset koppelot ovat jo munansa munineet, ja aloittelevat haudontaa. Se tarkoittaa koppelolle kuukauden kökötystä pesässä.
– Pesän koppelo jättää vain puoleksi tunniksi vuorokaudessa käydäkseen syömässä, sanoo Kursula.
Ukkometsoa pesällä ei näy, sen työt päättyivät paritteluun.
Muna maistuu pedoille
Hajujälkiä välttääkseen koppelo lähtee pesältä mahdollisimman suoraan ilmaan. Varovaisuuteen onkin syytä, sillä kaikille Suomen nisäkäspedoille maistuu muna-ateria.
– Alueesta riippuen metson pesien päähävittäjä voi olla kettu, supikoira tai näätä, Kursula kertoo.
Kokenut koppelo hakeekin pesälle paikkaa, joka on suojassa sekä maalta että ilmasta tulevilta hyökkäyksiltä. Auki saattaa olla vain yksi kulkusuunta.