Tanskan kuningatar Margareeta II
- Prinsessa Margrethe Alexandrine Þorhildur Ingrid syntyi vuonna 1940;
isä oli kuningas Frederik IX, äiti Ruotsin prinsessa Ingrid - Prinsessa Margrethe ei syntynyt kruununperilliseksi, koska oli tyttö;
lakia muutettiin 1950-luvulla, kun kuningaspari ei saanut poikalapsia - Margareeta II nousi valtaistuimelle vuonna 1972
- Puoliso Henrik de Laborde de Monpezant on ranskalainen kreivi;
ennen avioitumistaan hän työskenteli diplomaattina - Pariskunnalla on kaksi lasta, kruununprinssi Frederik ja prinssi Joachim;
lapsenlapsia on kahdeksan
Kun 31-vuotias Margareeta nousi isänsä kuoltua valtaan, vain joka toinen tanskalainen oli kuningaskunnan kannalla. Nyt hän on ollut kuningattarena 45 vuotta, ja mielipidekyselyissä hänen kannatuksensa on vakiintunut noin 80 prosenttiin.
Häntä kiitetään kuningaskunnan perinteiden vaalimisesta modernilla tavalla. Häntä myös kehutaan älykkääksi, huumorintajuiseksi ja lämpimäksi.
Perustuslaillisessa monarkiassa kuningattarella ei ole poliittista valtaa, mutta hänellä on tehtäviä sen rituaaleissa, muun muassa lakien allekirjoittajana ja pääministerin nimittäjänä. Omista poliittisista mielipiteistään hän on todennut, että kaikkea ei tarvitse sanoa ääneen.
Tanskassa ei ole ollut tapana, että hallitsija jäisi eläkkeelle. Hovia seuraavissa piireissä on kuitenkin huhuttu Margareetan eläköitymisaikeista siitä asti, kun hänen puolisonsa prinssi Henrik vetäytyi edustustehtävistä runsas vuosi sitten.
Norjan kuningas Harald V
- Prinssi Harald syntyi vuonna 1937;
Isä oli kruununprinssi Olav ja äiti Ruotsin prinsessa Märtha - Haraldista tuli kruununprinssi vuonna 1957 ja kuningas vuonna 1991
- Kihlattu Sonja Haraldsen, kauppiaan tytär, hämmensi kuningashuoneen kuvioita,
mutta vuosien salaisen seurustelun jälkeen avioliitto lopulta sallittiin - pariskunnalla on kaksi lasta, kruununprinssi Haakon ja prinsessa Märtha Louise;
lapsenlapsia on viisi
Tanskan ja Ruotsin tavoin Norjassakin hallitsija on valtionpäämies, mutta ilman lain suomaa poliittista valtaa.
Hallitus käy viikoittain kertomassa kuninkaalle poliittisista käänteistä, mutta parlamenttiin hänellä on pääsy vain kerran vuodessa, avaamaan syksyn istuntokausi.
Kun Harald vastikään täytti 80 vuotta, häntä kiiteltiin tiedotusvälineissä ahkeruudesta, velvollisuudentunnosta ja huumorintajusta, ei vähiten itseironiasta.
Juhlapuheet ovat juhlapuheita, mutta VG-lehden teettämä mielipidekysely vahvisti, että kansalle Harald on kuninkaallisista ykkönen. 80 prosenttia vastaajista katsoi, että Harald tekee hyvää työtä Norjan hallitsijana.
Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa
- Prinssi Carl Gustaf Folke Hubertus syntyi vuonna 1946;
isä oli kruununprinssi Gustaf Adolf ja äiti Saksi-Coburg-Gothan prinsessa Sibylla - Prinssillä oli neljä sisarta, mutta ainoana poikana kuopus peri kruunun isoisältään Kustaa VI Adolfilta vuonna 1973; isä oli kuollut lento-onnettomuudessa
- Puoliso Silvia Sommerlath on saksalais-brasilialainen
- Pariskunnalla on kolme lasta, kruununprinsessa Victoria, prinssi Carl Philip
ja prinsessa Madeleine; lapsenlapsia on viisi
Kaarle Kustaa on Pohjoismaiden hallitsijoista se, jonka kansansuosio on ollut horjuvin. Monenlaiset väitteet ovat vuosien varrella vieneet hänet isoihin otsikoihin: naissuhteet, käynnit strippiklubeilla, kaveruussuhteet suurliikemiehiin ja ehkä jopa rikollisiin.
Expressen-lehden huhtikuussa teettämässä kyselyssä lähes kuusi kymmenestä vastaajasta sanoi, että kruununprinsessa Victoria on Ruotsille parempi edustaja kuin isänsä. Kaarle Kustaata piti ykkösenä vain 19 prosenttia, mutta silti lievä enemmistö halusi hänen jatkavan kuninkaana.
Vasemmistopuolueiden ja vihreiden kannattajista vain neljännes luottaa kuningashuoneeseen. Yhtä pieneksi luku on pudonnut kaikkien alle 40-vuotiaiden joukossa.
Tasavallan kannattajat pitävät kuningashuonetta epätasa-arvon jäänteenä ja tarpeettomana menoeränä. Jotkut myös kysyvät, onko kuninkaalla vaikutusvaltaisten ystävien kautta sittenkin poliittista valtaa vastoin parlamentaarisen monarkian periaatteita.
Kuningaskunnan loppua tällaiset kysymykset ja luvut eivät kuitenkaan povaa, sillä kritiikistään huolimatta vain yksi neljästä ruotsalaisesta haluaa maastaan tasavallan, kertoi muun muassa Svenska Dagbladet -lehden kysely vuosi sitten.
Islannin presidentti Guðni Thorlacius Jóhannesson
- Guðni Thorlacius Jóhannesson valittiin viime kesänä
Islannin kuudenneksi presidentiksi - 48-vuotias Guðni on historioitsija
ja nousi virkaansa professorin tehtävästä - Poliittisesti on hän sitoutumaton,
mutta ennen valintaansa hänet tunnettiin poliittisena kommentaattorina - Puoliso Eliza Reid on kanadalainen; uusioperheessä on neljä lasta
Toisin kuin Suomessa, Islannissa ei ole rajattu presidenttikausia. Guðni Thorlacius Jóhannessonin edeltäjä Ólafur Ragnar Grimsson oli virassa 20 vuotta ja käytti jopa veto-oikeutta, joka presidentillä on lakeihin, vaikka rooli muutoin onkin sangen seremoniaalinen.
Islantilaisittain etunimellä kutsuttu Guðni sanoi kampanjassaan, ettei tekisi edeltäjänsä tavoin. Hän ilmoitti pyrkivänsä virkaan sovittelijana, joka halusi palauttaa kansalaisten luottamuksen vallanpitäjiin.
Sitä olivat syöneet pahoin niin sanotut Panama-paperit, vuodetut asiakirjat, jotka todistivat monien poliitikkojen veronkierrosta. Usko ei ennestäänkään ollut vahvoissa kantimissa Islantia pahoin runnoneen finanssi- ja pankkikriisin jäljiltä.
Guðni aiheutti oman pienen myrskyn helmikuussa, kun hän sanoi kouluvierailullaan, että haluaisi kieltää ananaksen pizzasta lailla. Sittemmin hän peruutteli vitsiään sanomalla, ettei itselle epämiellyttävien asioiden kieltämisen pidä kuulua kenenkään valtaoikeuksiin.
Kansaa ei näytä paheksuvan vallankäytöllä vitsailua: MMR-tutkimusyhtiön mielipidekyselyssä toukokuun alussa 85 prosenttia oli presidenttiin joko tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen.
Lue lisää: Oletko kuninkaallisten fani? Testaa tietosi Pohjoismaiden kruunupäistä