Liian erilaisiin arvoihin on vedottu viimeaikaisen poliittisen myrskyn pyörteissä moneen otteeseen. Arvotutkija Klaus Helkaman mielestä poliitikot eivät ole juurikaan keskustelleet arvoista.
– Olen ajatellut, että ei tässä nyt kyllä kysymys arvoista ole. Tai aika vähän.
– Tämä viimeaikainenhan on ollut poliittista peliä. Arvot ovat yhdeltä kannalta katsottuna poliittisen retoriikan pelinappuloita, Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian emeritusprofessori Klaus Helkama sanoo.
Helkama ajattelee, että pääministeri Sipilän ja kumppaneiden pelkona oli Suomen maineen menettäminen. Perussuomalaisia ei puoluejohdon vaihtumisen jälkeen huolittu hallitukseen, sillä ei haluttu ottaa riskiä, että ulkomaiset laatulehdet lähtisivat revittelemään uuden puoluejohdon aiemmilla tuomioilla. Ne liittyvät kiihottamiseen kansanryhmää vastaan sekä uskonrauhan rikkomiseen.
Helkama uskoo myös, että perussuomalaisten kansallismielisyyden katsottiin uuden puoluejohdon myötä korostuvan liikaa.
– Arvoja voi kannattaa fanaattisesti tai vähemmän fanaattisesti, Helkama toteaa.
Arvot ovat toivottuja tavoitteita
Käsitettä arvo on julkisessa keskustelussa käytetty hiukan heppoisesti. Tutkijan näkökulmasta arvot ovat kaikkein yleisluontoisimpia ihmisen tavoitteita, jotka vaikuttavat esimerkiksi asenteisiin ja mielipiteisiin. Arvoilla saatetaan perustella omia tekoja, vaikka ei niiden mukaan toimittaisikaan
– Arvot ovat toivottavia tavoitteita, ja ne kaikki ovat positiivisia. Esimerkiksi tasa-arvo, vapaus, kohteliaisuus, vauraus ja vaikkapa mielihyvä.
Sen sijaan esimerkiksi rasismi ei Klaus Helkaman mukaan ole arvo. Rasistisen toiminnan perusteluksi saatetaan kyllä tarjota arvoja, kuten kansallismielisyyttä.
Kun kaikki arvot ovat myönteisiä ja toivottavia tavoitteita, ei Klaus Helkaman mielestä ole olemassa oikeita tai vääriä arvoja. Kaikki arvot ovat jollakin lailla hyviä. Kun ne joutuvat ristiriitaan, on punnittava, mille annetaan enemmän painoa. Arvot joutuvat vastakkain arkipäiväisissäkin tilanteissa, kuten ruokakaupassa asioidessa.
– Kyllä minäkin ostan kotimaisia tomaatteja silloin, kun ne ovat kohtuuhintaisia, Klaus Helkama toteaa.
Hyväntahtoisuus on tärkeä arvo lähes kaikille
Arvojen ristiriita oli myös syy, mikä ajoi Klaus Helkaman sosiaalipsykologiksi. Isä olisi halunnut pojan jatkavan perheyrityksessä, mutta taloudellisten arvojen edistäminen ei istunut nuoren miehen arvoihin ollenkaan.
Klaus Helkama on tutkinut moraalia ja arvoja jo 1970-luvulta lähtien. Yli seitsemänkymppinen emeritusprofessori voisi halutessaan jo jättää työnteon taakseen, mutta ei malta.
– Tieto lisääntyy. Se on kiva asia.
Viime aikoina suomalaisten arvoissa ovat muuttuneet entistä tärkeämmiksi itseohjautuvuus, innovatiivisuus ja koulutuksen arvostus. Se kävi ilmi vuoden 2015 arvoja käsittelevästä Helkaman ja kollegojen vielä julkaisemattomasta tutkimuksesta. Siinä arvoja verrattiin kymmenen vuoden takaiseen.
Yksi oleellinen tutkimusten tulos on myös se, että ihmisten arvot poikkeavat toisistaan vain vähän.
– Hyväntahtoisuusarvot ovat kaikille tärkeitä. Niitä ovat esimerkiksi avuliaisuus, anteeksiantavaisuus ja huolenpito lähipiirin ihmisistä.
Ihmiset myös hakeutuvat mielellään sellaisten ihmisten seuraan, joilla on samankaltaiset arvot. Helkaman mukaan klassinen esimerkki on 1960-luvulla tehty amerikkalaistutkimus. Opiskelija-asuntolan asukkaat ystävystyivät aluksi lähimpänä asuvien opiskelijoiden kanssa. Kun ystävyyssuhteita selvitettiin vuoden kuluttua, ystävyksiä olivat ne, joilla oli samankaltaiset arvot.
"Arvot ovat raivostuttavan pysyviä"
Ihmisten arvot muuttuvat yleensä hyvin jähmeästi. Pysyvyydestä huolimatta muutosta tapahtuu siinä, kuinka arvoja sovelletaan. Esimerkiksi lama-aikaan kehitysapuun suhtauduttiin kielteisemmin kuin parempina taloudellisina aikoina, vaikka oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon tärkeys ei ollut muuttunut.
Mitä enemmän ikää karttuu, sitä vähemmän arvot muuttuvat. Noin 25-vuotiaana arvomaailma alkaa Helkaman mukaan olla suurin piirtein sellaisessa kunnossa, missä se on loppuelämän. Tutkijan työn kannalta olisi kiinnostavaa, jos muutoksia tapahtuisi enemmänkin.
– Arvot ovat raivostuttavan pysyviä arvotutkijalle, Klaus Helkama naurahtaa.
Kasvokkain on juttusarja, jossa esitellään ajankohtaiseen teemaan liittyvä henkilö.