Suomen taloudesta on saatu viime aikoina positiivisia uutisia. Viimeksi tällä viikolla sekä Nordea että Suomen Pankki nostivat tämän vuoden ennustettaan talouskasvusta. Taloustieteen nobelisti Bengt Holmström on uutisista mielissään ja arvioi, että Suomen talous alkaa vihdoin olla raiteillaan.
– Ensinnäkin se on iloinen uutinen, ja kyllä uskon, että talous on kohtalaisen hyvällä pohjalla. Silti täytyy katsoa pidemmälle ja sitä, että mitä huolia horisontissa näkyy, Holmström sanoi Päivän kasvo -ohjelmassa.
Valtiontalouden tarkastusvirasto kertoikin torstaina, että työllisyystavoite on karkaamassa ja velkaantuminen uhkaa jatkua pienestä kasvusta huolimatta. Holmströmin mukaan etenkin nuorisotyöttömyys ja siihen kytkeytyvä syrjäytyminen ovat edelleen Suomen suurimpia talouskasvun jarruttajia.
– Nämä ongelmat johtuvat siitä, että työmarkkinat ovat yhä jäykät ja myös koulutuksessa on puutteita, Holmström sanoi.
Holmström on vaatinut työmarkkinauudistusta ja pitänyt ay-liikkeen vahvaa asemaa uhkana talouskasvulle. Hän muistuttaa, että "uusi maailma odottaa horisontissa" eikä vanhoissa ja jäykissä järjestelmissä roikkuminen enää auta.
– Ay-liike tietysti suojaa työntekijöitä, mutta täytyy ymmärtää se seikka, että Suomen tulevaisuus on nuorten varassa. Jos nuoriso ei työllisty riittävästi eikä anneta mahdollisuuksia, niin ikääntyville polville ei myöskään käy hyvin. Saavutettu etu otetaan pois, jos täällä ei ole ketään, joka sitä tukisi.
Holmströmin mielestä työmarkkinoiden tulisi joustaa muun muassa lisäämällä paikallista sopimista ja luopumalla työehtosopimusten yleissitovuudesta. Esimerkin hän hakee tutusta suunnasta.
– Ruotsi on Suomen kanssa samantyyppinen talous, mutta menestynyt paremmin, Holmström sanoi.
Tekoälyn kehittämisessä on oltava mukana, muuten käy huonosti
Holmström otti ohjelmassa kantaa myös viime aikoina maailmalla puhuttaneeseen tekoälyyn. Hän näkee tekoälyn yhtenä maailman suurimmista yhteiskuntaa muuttavista keksinnöistä. Yhdysvalloissa Massachusetts Institute of Technologyssa (MIT) taloustieteen professorina työskentelevä Holmström on huomannut tekoälyn nousseen työpaikallaan keskeiseksi teemaksi.
– Tässä on tapahtunut todella merkittävä muutos vuoden tai kahden aikana. Tekoäly on tullut voimakkaasti puheenaiheeksi.
Holmströmin mielestä Suomessakin on erittäin hyvät edellytykset lähteä mukaan tekoälyn kehittämiseen. Osaamista on yllin kyllin. Syrjään jääminen olisi vaihtoehdoista kaikkein huonoin.
– Korostaisin sitä, että meidän täytyy panostaa tähän tekoälyyn, koska se on tulevaisuus. Ja vaikka se olisi huono tulevaisuus, siinä [tekoälyn kehittämisessä] kannattaa olla mukana. Historia osoittaa, että jos kehittämisestä jää pois, niin silloin käy tosi huonosti, Holmström muistutti.
Bengt Holmström sai talouden Nobel-palkinnon vuonna 2016 ansioistaan sopimusteorian tutkimuksessa. Hän jakoi palkinnon Harvardin yliopiston professorin Oliver Hartin kanssa.