Artikkeli on yli 7 vuotta vanha

Tokion tasa-arvoisempi olympiaohjelma lupaa Suomelle hyvää

Kansainvälinen olympiakomitea ilmoitti hiljattain muutoksista vuoden 2020 Tokion kesäolympialaisten ohjelmaan. Ohjelma huomioi nyt aiempaa paremmin sukupuolten välisen tasa-arvon, sillä uudistusten jälkeen lähes 49 prosenttia urheilijoista on naisia.

Nyrkkeilijä saa iskun kasvoihin.
Kuva: Valdrin Xhemaj / EPA
  • STT Urheilu

Naisurheilijoiden määrä lisääntyy KOK:n Agenda 2020 -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Olympiakomitean alaisen Huippu-urheiluyksikön varapuheenjohtaja Leena Paavolainen muistuttaa, että Suomen joukkueessa sukupuolijakauma on ollut tasainen jo pitkään.

- Meillä oli Riossa itse asiassa enemmän nais- kuin miesurheilijoita. Aika tasapainoinen urheilijajoukko meillä on kisoissa ollut.

Suomalaisittain mielenkiintoisimmat muutokset liittyvät ammuntaan ja nyrkkeilyyn. Ammunnassa on lupa odottaa menestystä trapin sekajoukkuekilpailussa. Nyrkkeilyssä puolestaan naisten sarjojen määrä kasvaa kolmesta viiteen.

Paavolaisen mukaan muutokset eivät vielä tässä vaiheessa vaikuta olympiakomitean toimintaan.

- Ei tämä vielä tuo valmistautumiseen isommin muutoksia. Seuraamme tiiviisti urheilijoita ja olemme mukana potentiaalisten menestyjien valmistautumisessa.

Menestyslajeissa suotuisia muutoksia

Tokiossa kolme miesten ammuntakilpailua korvataan sekajoukkuekisoilla, joista yksi kilpaillaan trapissa. Trap on ollut 2000-luvun olympiakisoissa suomalainen menestyslaji. Satu Mäkelä-Nummelan vuoden 2008 Pekingin olympiakullan jälkeen suomalaiset ovat olleet kärkisijojen tuntumassa niin miesten kuin naistenkin sarjoissa.

Ampumaurheiluliitossa uusi ohjelma on otettu toiminnanjohtaja Risto Aarrekiven mukaan vastaan mielenkiinnolla.

- Urheilun pitää elää ajassa kiinni. Uskon, että sekajoukkuekisat tuovat uusia katsojia ja lisää mielenkiintoa ammunnan seuraamiseen.

Aivan kansainvälisen ampumaurheiluliiton ISSF:n toiveiden mukainen uusi olympiaohjelma ei ole. Aarrekivi kertoo, että lähtökohtana oli kaikkien ampumalajikokonaisuuksien säilyttäminen ohjelmassa, mikä ei kuitenkaan toteutunut.

Naisnyrkkeily on yksi ohjelmamuutosten suurimmista voittajista. Kahden lisätyn sarjan lisäksi kaikissa naisten painoluokissa kilpailee nyt 16 nyrkkeilijää kussakin aiemman kahdentoista sijaan.

Nyrkkeilyliiton varapuheenjohtaja Anna Laukkanen on ollut ajamassa muutoksia kansainvälisen nyrkkeilyliiton AIBAn naiskomission jäsenenä. Hän ei peittele tyytyväisyyttään nyrkkeilyn uuteen olympiaohjelmaan.

- Kokonaisuutena lajin kannalta hyvä päätös kaikin puolin. Naisten näkökulmasta lähtökohdat eivät voisi juuri paremmat olla.

Nyrkkeilijä Mira Potkonen toi 60 kilon sarjasta koko Suomen Rion olympiajoukkueen ainoan mitalin. Elina Gustafsson on puolestaan uusien sarjojen joukossa olevan 69 kilon hallitseva MM-pronssinainen.

Kokonaan uudet lajit suurennuslasin alla

Kokonaan uusina lajeina Tokion kisoihin nimettiin viime elokuussa kiipeily, rullalautailu, lainelaitailu sekä karate. Lisäksi baseball ja softball palaavat kisaohjelmaan. Näistä karate on ollut Leena Paavolaisen mukaan olympiakomitean tukiohjelmassa jo aiemmin olympiaohjelman ulkopuolisena lajina.

- Olemme tavanneet näiden lajien edustajia. Karsinta tulee olemaan näissä lajeissa todella kova tiukka. Todennäköisintä tämän hetken valossa on se, että meillä on karatessa parhaat mahdollisuudet päästä kisoihin, Paavolainen arvioi