Suomella ei ole erityisasemaa EU:n ja Venäjän välisissä suhteissa, arvioi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes. Hän korostaa, että Suomen ja Venäjän välinen dialogi on vain osa laajempaa lännen ja Venäjän välistä keskustelua.
– Mielestäni ne ajat ovat menneet, jolloin Suomi oli Neuvostoliiton ja jopa Venäjän alkuaikoina eksklusiivinen kumppani, sanoo Moshes Päivän kasvo –ohjelman haastattelussa.
Parin viikon päästä Venäjän presidentti Vladimir Putin saapuu vierailulle Savonlinnaan. EU:n itäisen naapuruston ja Venäjän tutkimusohjelmaa johtavan Moshesin mukaan vierailulle ei kannata ladata liikaa odotuksia. Hän muistuttaa, että Venäjä keskustelee muiden eurooppalaisten valtioiden kanssa huomattavan paljon enemmän ja säännöllisemmin.
– Puolitoista kuukautta sitten Putin tapasi Ranskan presidentin Macronin, G7-puheenjohtajuutensa aikana Italian johto on ainakin kolmesti vieraillut Moskovassa ja ulkoministeri Lavrov tapasi Federica Mogherinin toissapäivänä.
Suomella ei ole merkittävää roolia tavallisten venäläisten silmissä
Tutkijan mukaan myöskään rivivenäläiset eivät ole kovin kiinnostuneita Suomesta. Moshes kertoo, että toukokuun mielipidemittauksessa, jossa pyydettiin nimeämään Venäjään ystävällismielisesti suhtautuvia maita, Suomi sijoittui sijalle 38. Tosin Suomen nimesi vain yksi prosentti vastaajista.
– Tämä on ymmärrettävää. Suomi ajaa tiettyjä tavoitteita, joiden ajaminen on varmaan välttämätöntä kahdenvälisissä ja kansainvälisissä suhteissa, mutta liiallisia odotuksia [Suomella] ei pidä olla.
Suomenvenäläisten painostaminen ei ole tehokas vaikutuskeino
Moshes ei usko, että Venäjä voisi käyttää Suomen venäjänkielistä väestöä hyväksi, jos Venäjän ja lännen suhteet huononevat.
– On epäselvää, mitä näillä toimilla voisi saavuttaa. Suomi ei ole Saksa, jossa on monimiljoonainen venäjänkielinen maahanmuuttajayhteisö. Sillä on potentiaalinen mahdollisuus olla tärkeä tekijä vaaleissa. Suomen venäjänkielisillä ei ole sitä mahdollisuutta.
Kremlilla on lisäksi tähänkin asti ollut tarpeeksi muita vaikutuskeinoja.
– Kokemus on osoittanut, että Moskovalla on ollut aina resursseja ja kanavia, joita pitkin esittää näkemyksensä suoraan Suomen poliittiselle ja taloudelliselle eliitille.
Venäjänkielisiä asuu Suomessa yli 70 000 ja tutkijan mukaan he pitävät Suomea kotinaan.
– Ensimmäiselle sukupolvelle kyseessä ei ole isänmaa, vaan koti. Toinen sukupolvi taas on hyvin integroitunut muun muassa koulutuksen ja armeijan kautta.