Joka kerran kun Pohjois-Korea testaa ohjuksiaan, maailma kohahtaa. Eikä ihme. Testit vievät säälimättömänä diktatuurina pidettyä maata lähemmäs omaa ydinasetta.
Uusin koe tehtiin 4. heinäkuuta – Pohjois-Korean johdon ykkösvihollisenaan pitämän Yhdysvaltain kansallispäivänä. Koe poikkesi aiemmista siksi, että se oli Pohjois-Korean oman ilmoituksen mukaan maan ensimmäinen mannertenvälisen ohjuksen onnistunut koe.
Monet asiantuntijat ovat samaa mieltä siitä, että nyt testattiin mannertenvälistä ballistista ohjusta. Ohjusta, joka saattaisi lentää Yhdysvaltoihin, tai ainakin sen läntisimpiin osiin, kuten Havaijille ja Alaskaan.
Ja kokeille odotetaan jatkoa. Uutiskanava CNN:n mukaan amerikkalaiset tiedusteluviranomaiser pitävät mahdollisena, että seuraava ohjustesti tehdään jo kahden viikon sisällä.
Kokosimme kolmen asiantuntijan arviot kokeen merkityksestä ja seurauksista. Heidän mukaansa mahdollisia reittejä on nyt ainakin neljä.
1. Sotilaallisen iskun tie: Uusi ase vahvistaa Pohjois-Korean itsetuntoa
Uzi Rubin, tutkija, Israelin ilmavoimien entinen prikaatikenraali, Israel
Israelilainen sotilasasiantuntija Uzi Ruben näkee Pohjois-Korean uusimmassa ohjuskokeessa monia uusia ja yllättäviäkin piirteitä.
Ensinnäkin, erityistä on uusimman ohjuksen jyrkkä lentorata. Ohjus ylsi Pohjois-Korean mukaan 2 802 kilometrin korkeuteen.
Jos korkeutta madalletaan, lentorata on niin pitkä, että ohjusta voi kutsua mannertenväliseksi, kirjoittaa israelilainen sotilastutkija Uzi Rubin amerikkalaisessa RealClearDefence-julkaisussa.
Toinen tärkeä huomio liittyy Rubinin mukaan ohjuksen voimanlähteeseen.
Hänestä näytti, että ohjuksessa oli yksi rakettimoottori, jota ympäröi neljä pienempää ohjaavaa rakettia. Työntövoiman kehittyminen on iso asia, israelilaistutkija kirjoittaa.
Erityisen merkittävänä Uzi Rubin sitä, että uusilla ominaisuuksilla varustetun ohjuksen ensimmäinen koe onnistui. Ohjukset kun ovat tunnetusti oikukkaita.
Onnistuminen on Rubinin mukaan merkki vankasta suunnittelusta Pohjois-Koreassa.
– Pohjoiskorealaiset tietävät, mitä he tekevät, hän kirjoittaa.
Kim Jong-un saattaa julistaa maan ydinaseen hyökkäysvalmiiksi Yhdysvaltoja vastaan jo seuraavan kokeen jälkeen.
Vakiokommentti Pohjois-Korean ohjuskokeista kuuluu, että kokeet eivät vielä tarkoita valmista ydinasetta. Maan ei esimerkiksi uskota vielä pystyvän lataamaan ohjukseen ydinkärkeä tai suojaamaan sitä niin, että se voisi palata maan ilmakehään erittäin korkeassa lämpötilassa.
Uzi Rubin varoittaa tuudittautumasta siihen, että valmiin aseen kehittelemiseen menee vielä vuosia.
Pohjois-Korea saattaa ajatella, että aseen julistamiseen valmiiksi ei tarvita yhtä monta koetta kuin mitä länsimaissa edellytetään, Rubin kirjoittaa.
– Kim Jong-un saattaa julistaa maan ydinaseen hyökkäysvalmiiksi Yhdysvaltoja vastaan jo seuraavan kokeen jälkeen.
Hän kehottaakin Yhdysvaltoja, Japania ja Etelä-Koreaa ottamaan huomioon tällaisen mahdollisuuden.
2. Sopeutumisen tie: Ohjuskokeilla ei ole merkittävää vaikutusta
Thomas Lee, Kansainvälisen oikeuden professori, Fordhamin yliopisto, New York
Pohjois-Korean päätös vauhdittaa aseohjelmansa testaamista on saanut monet kysymään, pystyisikö Yhdysvallat todella torjumaan mannertenvälisen ballistisen ohjuksen iskun.
Yhdysvallat puhuu kovia YK:ssa, ja sanoo olevansa valmis toimimaan vaikka yksin Pohjois-Koreaa vastaan.
Yhdysvaltojen todelliset vaihtoehdot ovat kuitenkin vähissä, arvioi amerikkalainen kansainvälisen oikeuden professori ja entinen merivoimien tiedustelu-upseeri Thomas Lee kirjoituksessaan uutiskanava CNN:n verkkosivulla.
Leen mukaan sotilaallinen isku Pohjois-Koreaa vastaan ei ole realistinen vaihtoehto. Ei vaikka iskulla näyttää hänen mukaansa olevan amerikkalaisten keskuudessa suurempi tuki kuin ehkä kertaakaan aiemmin.
Ensinnäkin ballistisen ohjuksen alasampuminen on vaikeaa. Erityisen vaikeaa se on pitkän kantaman ohjuksen kohdalla. Toisekseen, Yhdysvaltojen olemassaolevia ohjustentorjuntajärjestelmiä ei ole suunniteltu torjumaan pitkän matkan ohjuksia, Lee kirjoittaa.
Lisäksi Yhdysvaltojen oman ohjustentorjunnan testaaminen on kohdannut useita takaiskuja. Yhdysvallat testasi toukokuussaonnistuneesti valeohjuksen torjuntaa, mutta muista vuoden 2004 jälkeen tehdyistäkymmenestä ohjustentorjuntakokeesta vain viisi on onnistunut.
Yhdysvallat on äskettäin sijoittanut niin sanotun THAAD-ohjustentorjuntajärjestelmän Etelä-Koreaan. Mutta se on tarkoitettu lähinnä lyhyen ja keskimatkan ohjuksia vastaan. Sitä voisi käyttää parhaiten esimerkiksi Kiinasta tulevan ohjuksen torjuntaan.
Lisäksi Yhdysvalloilla on sotalaivoihin sijoitettuja Aegis-ilmatorjuntajärjestelmiä, jotka nekin on tarkoitettu lyhyen ja keskimatkan ohjusten torjuntaan.
Meidän on opittava elämään ydinaseistetun Pohjois-Korean kanssa.
– Aegis kärsii samoista puutteista kuin THAAD, Lee kirjoittaa. Niitä ei ole tarkoitettu mannertenvälisten ohjusten torjuntaan.
Todennäköisimpänä Lee pitää sitä, että Yhdysvallat pidättyy sotilaallisesta iskusta, ja jatkaa yksipuolisten Pohjois-Koren vastaisten pakotteiden tiellä.
Hänen mukaansa Pohjois-Korean ydinase on jo käytännössä tosiasia, johon on vain sopeuduttava.
– Aivan kuten opimme elämään ydinaseistetun Neuvostoliiton ja ydinaseistetun Kiinan kanssa kylmän sodan aikana, meidän on opittava elämään ydinaseistetun Pohjois-Korean kanssa.
3. Diplomatian tie: Uusi ase saattaa lisätä Pohjois-Korean neuvotteluhalua
Kile Shannon, tutkija, Tukholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti SIPRI, Tukholma
Yhdysvallat voi syyttää lopulta vain itseään siitä, että Pohjois-Korea on päässyt kehittämään ydinaseensa näin pitkälle, sanoo ydinaseita tutkivan ohjelman johtaja Kile Shannon.
– Ei ole tehty ennaltaehkäisevää iskua. Ei ole asetettu mitään tiukkaa rajaa tai uhattu tietyillä vastatoimilla, jos tietynlaista ohjusta testataan, Shannon sanoo puhelinhaastattelussa.
Voi olla, että Pohjois-Korea on nyt halukkaampi osallistumaan neuvotteluihin, koska se tuntee asemansa vahvistuneen.
Kun pakotteet eivät ole johtaneet mihinkään eikä sotilaallista iskua pidetä todennäköisenä, ainoaksi vaihtoehdoksi saattaakin Kilen mukaan jäädä diplomaattinen tie.
Näin voi käydä siitäkin huolimatta, että sotilaallista iskua on todennäköisesti valmisteltu Yhdysvalloissa pidemmälle kuin kertaakaan vuoden 1994 jälkeen.
Tuolloin presidentti Bill Clintonin harkitsi iskua, jota ei kuitenkaan toteutettu.
Samana vuonna Yhdysvaltain entinen presidentti Jimmy Carter matkusti neuvottelemaan Pohjois-Korean johdon kanssa. Carter on myöhemmin kertonut valmistautumisestaan matkaan.
– Te ette ole kertoneet minulle, mitä Kim Il-sung haluaa, Carter sanoi ulkoministeriönsä virkamiehille ja jatkoi:
– Hän haluaa kunnioitustani, ja aion antaa sitä hänelle.
Neuvotteluista puhuminen voi tuntua yllättävältä nyt, kun Pohjois-Korean ja muun maailman välit näyttävät huonommilta kuin koskaan ennen. Mutta juuri ohjuskokeet ovat Shannonin mielestä tehneet neuvottelut mahdolliseksi.
– Voi olla, että Pohjois-Korea on nyt halukkaampi osallistumaan neuvotteluihin, koska se tuntee asemansa vahvistuneen.
Pohjois-Korea pyrkii kahdenkeskisiin neuvotteluihin nimenomaan Yhdysvaltojen kanssa.
Näin on arvioinut aiemmin myös muun muassa ulkopoliittisen instituutin tutkija Elina Sinkkonen.
Kile pohtii neuvottelujen mahdollisuutta siitä huolimatta, että presidentti Donald Trumpin hallinnon kanta on tällä hetkellä erittäin jyrkkä eikä diplomatian lippua heiluteta. Kile pitää mahdollisena, että jonkinlaisista tunnusteluista neuvottelujen käynnistämiseksi kuultaisiin jo tämän vuoden loppupuolella.
4. Entä jos sota syttyy vahingossa?
Pahimmassa tapauksessa Pohjois-Korean aseohjelman tekniset testaamiset voivat johtaa siihen, että Japani ja Etelä-Korea alkavat kehittää omaan ydinasettaan. Näin myös alueellisen, vahingossa alkavan konfliktin riski kasvaa, tutkija Kile Shannon huomauttaa.
– Huolestuttavinta on se, että Pohjois-Korea näyttää toteuttavan sotaharjoituksia, joissa kuvitellaan ohjusten käyttämistä Yhdysvaltojen Japanissa ja Etelä-Koreassa olevia tukikohtia vastaan.
Yhteenotto voi syntyä Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean välille tai Pohjois- ja Etelä-Korean välille.
– On erittäin vaarallista, että tällaisessa konfliktissa näyttäisi nyt olevan ydinaseiden käytön mahdollisuus.