Artikkeli on yli 7 vuotta vanha

Keskosille virkatut turvalonkerot auttavat myös muistisairaita – letkut saavat rauhan, kun käsissä on muuta hypisteltävää

Muistisairas voi repiä hoitoletkujaan irti pahimmillaan kerran tunnissa. Tipan laittaminen käy mahdottomaksi, jos vanhus repii letkun ainoasta hyvästä verisuonestaan.

Vuoteessa makaava potilas hypistelee turvalonkeroa.
Kuva: Kalle Niskala / Yle
  • Heidi-Maria Harju

Kokkolalainen lähihoitaja Johanna Kuoppala virkkaa tätä nykyä lähes kaiken liikenevän aikansa turvalonkeroita muistisairaille vanhuksille. Tarve Keski-Pohjanmaan keskussairaalan osastoilla on huutava, sillä keskosvauvojen tapaan myös muistisairaat repivät ja pyörittelevät käsissään elintoimintojensa kannalta tärkeitä letkuja.

Aikaisemmin turvalonkeroita on virkattu lähinnä keskosille. Viime vuonna siitä tuli koko Suomeen levinnyt buumi. Sitten syntyi ajatus, että turvalonkeroita voisi käyttää myös vanhuksilla.

– Meidän osastollemme tuli leikkaussalista muistisairas potilas, ja hänen käteensä oli ilmestynyt sillä reissulla turvalonkero. Hän oli kiskonut letkujaan ja joku oli hoksannut antaa vanhuksen käteen virkatun mustekalan. Niin vanhus sitten kosketteli mustekalan lonkeroita ja letkut saivat olla rauhassa, Johanna Kuoppala sanoo hymyillen.

Jos niistä vähistä hyvistä suonista revitään letku irti, silloin ollaan pulassa.

Lähihoitaja Johanna Kuoppala

Vuoden ajan Kuoppala on virkannut mustekaloja omalle osasto seitsemälle,mutta aika ei riitä täyttämään tarvetta.

Vanhus voi repiä tipan irti kerran tunnissa

Leikkauksen jälkeen vanhuksen käsien ulottuvilla saattaa risteillä yli kymmenen erilaista letkua. Niiden poisrepiminen aiheuttaa paitsi kärsimystä potilaalle myös kiirettä hoitajille. Joskus muistisairas vanhus on saattanut repiä tippaletkun irti kerran tunnissa.

– Silloin on lääkärin luvalla jouduttu turvautumaan potilaan käsien sitomiseen, ettei hän pääse irrottamaan letkuja. Vanhoilla ihmisillä on huonot verisuonet, ja tipan laittaminen on hankalaa. Jos niistä vähistä hyvistä suonista revitään letku irti, silloin ollaan pulassa ja joudutaan laittamaan keskuslaskimokatetri, Kuoppala kertoo.

Joskus vanhus on repinyt itseltään irti myös virtsakatetrin, ja se voi aiheuttaa jopa vaurioita virtsaputkeen.

Lähihoitaja Johanna kuoppala.
Juhanna Kuoppala virkkaa turvalonkeroita niin paljon kuin vapaa-ajallaan ehtii. Tarve on silti suurempi. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Turvalonkero tuntuu muistisairaan kädessä tutulta

Turvalonkeron ansiosta sairaalaletkut saavat olla Kokkolan kirurgisella osastolla tällä hetkellä pääosin rauhassa, sillä virkatun mustekalan lonkeroihin muistisairas tarttuu hanakasti.

Yksi vanha kalastaja kuvitteli selvittelevänsä kalaverkkoja.

Lähihoitaja Johanna Kuoppala

– Yksi vanha kalastaja kuvitteli selvittelevänsä kalaverkkoja. Eräs mummu taas laittoi lonkerot aina letille ja me ohikulkiessamme availtiin niitä. Sitten hän sai letittää ne uudelleen. Ennen ne olivat ne letkut, jotka olivat rusetilla ja solmussa, lähihoitaja Johanna Kuoppala sanoo.

Kuoppala on vedonnut Facebookissa käsityötaitoisiin, että he virkkaisivat Keski-Pohjanmaan keskussairaalalle turvalonkeroita myös vanhusten käyttöön. Ensimmäiset mustekalat tulivat pian vetoomuksen julkaisun jälkeen, ja Kuoppalalle tulleiden viestien mukaan paljon on vielä tulossa.

Turvalonkeroille on kova tarve senkin takia, että ne ovat henkilökohtaisia ja lähtevät vanhuksen mukaan kotiin tai hoitokotiin. Kuoppala toivoo, että jatkossa turvalonkeroita saataisiin jokaiselle sairaalan osastolle, koska niistä on seurannut pelkkää hyvää. 

– Ihan selkeästi letkujen repiminen on vähentynyt. Jos heittäisin villin arvauksen, niin repiminen vähentynyt jopa 80 prosenttia, kun käsissä on turvalonkero.