Tk3 veturin keulaa koristaa tunnistenumero 1132. Lempinimen Pikku Jumbo saanutta höyryveturityyppiä rakennettiin noin 160, ja VR käytti niitä vuoteen 1975 saakka. Vetureista on säilynyt runsaat 30, ja 1132 on tulossa kolmas liikennekäyttöön kunnostettu.
1132:ta kunnostetaan parasta aikaa Äänekosken Suolahdessa Keitele-museon tallissa.
– Tavoite on saada se omin konein liikkeelle vielä ennen talven tuloa, sanoo Ilkka Herpman Keitele-museosta.
Mustavihreä veturi on päällisin puolin hyvässä kunnossa.
– Teknisesti se on myös oikein hyvässä kunnossa, voi sanoa, että pikkuhiljaa ollaan jo starttivalmiina, Herpman myhäilee.
Porvoosta Suolahteen
Suolahteen 1132 päätyi perikunnan lahjoituksena, sen aikaisempi sijoituspaikka oli Porvoossa. Lisäksi veturia on kunnostettu Helsingin Pasilassa.
– Esimerkiksi kattilakoneisto, joka on tässä suuri asia, oli laitettu uusiin puihin. Se on uudenveroinen, kertoo Herpman.
Suolahdessa kunnostukset ovat keskittyneetkin koneiston ollessa kunnossa lähinnä ulkoisiin seikkoihin.
– Olemme keskittyneet laittamaan kaiken tip top -kuntoon höyrynnostatuspäivää varten, Herpman toteaa.
– Tosin olemme myös tehneet koneiston kiertokankien ruosteenpoistoa ja vastaavaa, hän jatkaa.
Tarvittavat osat vaikka tehdään
Osien löytäminen vanhaan veturiin on oma taiteenlajinsa. Haapamäen höyryveturipuistosta löytyy kaikenlaista, mutta joskus ei auta muu kuin teettää tarvittavat osat.
– Haapamäki on tosiaan yhdenlainen runsaudensarvi, mutta vanhan kunnostaminen on sellaista, että jos ei jotakin osaa ole, se tehdään. Tähän asti on kaikki tarvittava saatu, sanoo Herpman.
1132:n kunnostuksessa pyritään mahdollisimman tarkkaan autenttisuuteen.
– Tavoite on, että kunnostettu veturi vastaa sitä, joka vuonna 1945 ajettiin Tampellan tehtaasta ulos.
Sähköäkin koivuhaloilla kulkevassa höyryveturissa käytetään – valoihin.