Petolinnuilla on ollut heikko pesintävuosi koko Suomessa Kaakkois-Suomea lukuun ottamatta, kertoo intendentti Jari Valkama Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.
Huhtikuun lopulle ja toukokuun alkuun ajoittunut kylmä sääjakso osui monen linnun haudonta-aikaan, mikä haittasi pesinnän onnistumista. Lisäksi myyrien vähäinen määrä heijastuu huonoon poikasmenestykseen.
Valkama kertoo, että Kaakkois-Suomessa liikkuneet rengastajat ovat havainneet alueella mukavasti pesiä sekä poikasia. Kaikkialla muualla maassa poikasmäärissä on sen sijaan jääty tavanomaisesta. Valkama huomauttaa, että vaikka myyrämäärät ovat maassa nyt alhaisella tasolla, voi runsaampia myyräesiintymiä ilmetä paikoittain.
Maan pohjois- ja keskiosissa pesivien kotkien pesintä on sujunut tavallista huonommin, sillä lintujen pääravintoa eli jäniksiä ja kanalintuja on ollut heikosti tarjolla.
Kalaravintoa hyödyntävillä lajeilla puolestaan pitkään kylmänä jatkunut sää vaikeutti ruoan saantia siellä, missä vesistöt pysyivät pitkään jääpeitteen alla.
Huonoimpia vuosia kolmeenkymmeneen vuoteen
Pöllöjen pesintä meni kevättalvella melkein kokonaan pieleen ja myös esimerkiksi haukkojen ja maakotkan pesintä on ollut vaikeuksissa.
– Mitä minä olen lintuja harrastanut kolmekymmentä vuotta, niin tämä on varmasti huonoimpia vuosia. Pöllönpesiä ei ollut käytännössä yhtään, Pohjois-Suomessa ehkä yksi helmipöllön pesintä. Se sattui vielä pesimään minun takapihallani, pitkän linjan lintuharrastaja Matti Suopajärvi sanoo.
– Myyräkannat ovat ihan pohjalukemissa.
Tervolan sääksiparilla ainokainen poikanen
Meri-Lapin sääksipareista vain neljä sai tänä kesänä poikasia. Tervolan Louepalossa pesivä pari on yksi pesinnässä onnistuneista, mutta poikasia on pesässä vain yksi.
– Samaa suuntaa se on, mitä se on ollut kaikilla muillakin pesillä. Joko ei ole aloitettu pesintää, tai sitten se on heitetty kesken, Suopajärvi harmittelee.
Sääksien pesintää haittasi erityisesti myöhäinen kevät ja jäiden lähtö. Ruokavarastojen aukeaminen eli järvien ja lampien sulaminen meni monen parin pesinnän kannalta liian pitkälle kesään.
Yksi huono kesä ei vielä haittaa
Intendentti Jari Valkama kertoo, että yksi heikompi poikasvuosi ei vielä tee suurta muutosta maan petolintukantoihin. Useampi peräkkäinen katovuosi sen sijaan vähentäisi pesivien parien määrää.
Tervolan pesän poikanenkin on selvästi pienempi kuin sen voisi olettaa olevan. Suopajärvi mittaa siiven 190 milliseksi, mikä tarkoittaisi, että poikanen on noin kolmiviikkoinen.
– Tavallisesti se olisi kohta lentokykyinen, varmaan pari viikkoa on myöhässä.
Suopajärvi napsauttaa poikaselle renkaan nilkkaan ja palauttaa sen pesäänsä. Emot lentelevät puun ympärillä hermostuneesti varoitellen.
Yksi epäonnistunut pesintäkesä ei vielä tee isoa koloa sääksikantaan. Kalasääski on pitkäikäinen lintu, ja kanta on Meri-Lapissa melko vakiintunut.