Kolmen viime vuoden aikana sairauspäivät ovat vähentyneet koko ajan, kertovat Kelan tilastot. Trendi on ollut laskeva jo kymmenen viime vuotta. Sairauspäivärahaa sai vuonna 2016 runsaat 10 000 työntekijää vähemmän kuin edellisvuonna. Yhteensä heitä oli runsaat 281 000 työntekijää.
Kela maksoi viime vuonna sairauspäivärahaa lähes 774 miljoonaa euroa, kun vuonna 2014 summa oli vielä lähes 834 miljoonaa euroa.
Myynti- ja palvelualoilla sairauspäiviä on eniten. Suurin syy ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.
– Sairastumiset voivat johtua täysin työstä riippumattomista tekijöistä. Jos ne johtuvat työstä, kuormittavuus eri ammateissa on hyvin erilainen, sanoo Kelan johtava ylilääkäri Ilona Autti-Rämö.
Palvelualoista terveydenhuoltoala on suurin ja siellä tehdään fyysisesti raskasta työtä. Autti-Rämö huomauttaa, että esimerkiksi lähihoitaja joutuu avustamaan potilaita työssään hyvin paljon.
Kuitenkin myynti- ja palvelualoillakin pitkiä yli kymmenen päivän sairauspäivärahoja maksetaan vuosi vuodelta hieman vähemmän.
Lue lisää:
Hoitajat uupuvat työtaakan alle: Sairauslomalla jopa kuukauden vuodesta – "Kotona en jaksa mitään"
Kaupoissa kassat ja logistiikka kuormittuvat
Myyntityöstä kaupan alalla on eniten sairauspoissaoloja. Ne kuormittavat eniten kaupan kassoilla ja logistiikassa. Kuitenkin kaupan alallakin sekä lyhyet että pitkät sairauspoissaolot ovat vähentyneet.
Pitkien sairauspoissaolojen vähentyminen johtuu monesta asiasta, huomauttaa Kesko-konsernin työterveyshuollon ylilääkäri Pirjo Anttila.
– Erikoissairaanhoidon lääkärit kirjoittavat nykyisin lyhyempiä sairauspoissaolotodistuksia ja ohjaavat asiakkaat työterveyshuoltoon jatkon arvioon. Tällöin työhönpaluuta voidaan suunnitella aikaisemmin ja voidaan muokata työtä, hyödyntää osa-aikaista sairauspäivärahaa ja vakuutusyhtiön ammatillista kuntoutusta työhönpaluun tukena, sanoo Anttila.
Anttilan mukaan työtekijöiden asenne on myös muuttunut. Monet haluavat tulla töihin mahdollisimman pian tai tehdä etätyötä kotoa, jos vaikka murtunut jalka estää tulemasta työpaikalle. Myöskin työnantajien tahto järjestellä töitä ja muokata niitä on lisääntynyt.
Kaupan alalla pitkissä poissaoloissa tukielinsairaudet ja mielenterveyssairaudet ovat pääasiallisia poissaolon syitä. Nuorille työtekijöille painottuvat pidemmät mielenterveyspoissaolot, iäkkäämmille taas tukielinsairauksista johtuvat poissaolot, kertoo Keskon johtava työterveyslääkäri Pirjo Anttila.
Hän kuitenkin uskoo hoidon tehostuneen ja nykyään tunnistetaan, että esimerkiksi masennuksessa onnistunut työhönpaluu on toipumista edistävä tekijä. Anttilan mukaan lisäksi nykyään voidaan käyttää nettiterapioita muiden hoitomuotojen lisäksi.
Anttilan mukaan nuorten mielenterveysongelmat eivät koske vain kaupan alaa.
Ihmisen sopeutuminen jatkuvaan muutokseen vaihtelee
Psyykkisesti kuormittavia aloja ovat erilaiset asiantuntijatehtävät, joissa vaatimustaso on korkea ja oma suorittamisen tarve korostuu.
– Työn vaatimusten, kiireen ja omien voimavarojen kohtaamattomuus voivat johtaa ylikuormitukseen, huomauttaa Kelan johtava ylilääkäri Ilona Autti-Rämö.
Ihmisen kyky elää jatkuvassa muutoksessa on eri ihmisillä hyvin erilainen.
– Jos haasteena on elää jatkuvassa muutoksessa, ihmiset pystyvät käyttämään voimavarojaan hyvin eri tavalla sopeutuessaan jatkuvaan epävarmuuteen, sanoo Autti-Rämö.
Vähiten sairauspäiviä tulee Kelan mukaan sotilaille, maanviljelyksen ja metsätöiden parissa töitä tekeville ja johtajille. Kelan tilastoissa ammattiryhmät perustuvat otantaan, joten jokaiselta ei ole kysytty ammattia erikseen. Luonnollisesti kaupan kassoja on myös huomattavasti enemmän kuin johtaja-nimikkeellä työssä olevia ihmisiä, joten absoluuttisissa luvuissa on suuret erot.
– Työergonomia on parantunut monissa fyysisesti raskaissa töissä, koneet tekevät nykyään sen, mitä ennen tehtiin ihmisvoimin, kertoo Autti-Rämö
Johtajien harvemmat poissaolot selittyvät muun muassa sillä, että heidän töitään ei voida siirtää toisille henkilöille yhtä helposti.
– Sairauspoissaolo pyritään johtajien parissa pitämään mahdollisimman lyhyenä, kun yhdellä ihmisellä on usein viimekätinen vastuu, sanoo Kelan johtava ylilääkäri Ilona Autti-Rämö.
Taloustilanne vaikuttaa lyhyisiin poissaoloihin
Sairauspoissaolot seuraavat usein myös talouden suhdanteita ja työllisyysaste vaikuttaa sairastamiseen. Noususuhdanteessa ollaan ehkä herkemmin poissa kuin laskusuhdanteessa, jolloin työpaikat ovat tiukassa. Taantuman aikaan työelämästä saattaa myös poistua henkilöitä, joiden työkyky on muita heikompi.
– Taloudellinen suhdanne vaikuttaa ensisijaisesti lyhyisiin poissaoloihin (alle kaksi viikkoa). Taloudellisesti tiukkoina aikoina yrityksillä ei välttämättä ole joustovaraa, jolloin voi syntyä ylikuormittumista, sanoo Autti-Rämö.
Asteittain töihin paluu yhä käytetympi malli
Osasairauspäivärahat ovat sen sijaan kasvussa, kun sen saamista on helpotettu lakimuutoksilla. Osasairauspäivärahan tarkoitus on tukea työkyvyttömän henkilön pysymistä työelämässä ja helpottaa paluuta kokoaikaiseen työhön.
Vapaaehtoinen järjestely sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken, ja sitä voi saada kymmenen päivän sairastamisen jälkeen. Enimmillään osasairauspäivärahaa maksetaan 120 päivältä.
Kela alkaa maksaa sairauspäivärahaa kymmenennen sairauspäivän jälkeen ja sitä voi saada vuoden ajan. Tämän jälkeen jatkuva työkyvyttömyys edellyttää työkyvyttömyyseläkkeen edellytysten arviointia. Tästä päätökset tekee joko työeläkeyhtiö tai Kela.
Lue lisää:
Suomalaisilla on kattava sairauslomajärjestelmä, sairastajina olemme Euroopan keskikastia