Sitra ja Eläketurvakeskus julkaisivat perjantaina uusia laskelmia Suomen eläkejärjestelmän kestävyydestä. Laskelmat perustuvat toisaalta hyvin pessimistisiin, toisaalta hyvin optimistisiin kuviin Suomen tulevaisuudesta.
Ajankohta julkaisulle on herkullinen. Professori Bengt Holmström sytytti viime viikolla Kauppakamarin satavuotisjuhlassa eläkekeskustelun, joka käy yhä kuumana.
Talousnobelisti väitti Suomen eäkejärjestelmän perustuvan liian toiveikkaisiin kasvuodotuksiin. “Ahneet” sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat tulevat Holmströmin mukaan saamaan eläkkeensä, mutta nuorilla on syytä huoleen.
Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Heikki Tikanmäen mukaan Holmströmin kritiikin kärki ei osunut ihan kohdalleen.
– Eläkejärjestelmän perusrakenteet kestävät. Luotan itse vahvasti siihen, että saan 35 vuoden kuluttua eläkkeeni luvatusti, Tikanmäki sanoo.
Todisteena hänellä on tukku tuoreita laskelmia.
Sitran ja Eläketurvakeskuksen julkaisemat laskelmat perustuvat tulevaisuudenkuviin, joista synkin kertoo suunnilleen sellaisesta Suomesta, josta Holmströmkin varoitteli.
Talouskasvu ja ansiotason nousu ovat pysähtyneet täysin ja kerätyille eläkevaroille kertyvät sijoitustuotot jäävät pysyvästi noin puoli prosenttiyksikköä nykyodotuksia matalammalle tasolle.
Tilanne olisi surkea. Julkisen talouden tulojen ja menojen pitkän tähtäimen epätasapainosta kertova kestävyysvaje kasvaisi noin 3–3,5 miljardilla eurolla noin kymmeneen miljardiin euroon. Valtion velkataakka kasvaisi vuoteen 2040 mennessä 130 prosenttiin bruttokansantuotteesta, siis suunnilleen Italian tasolle.
Tämä olisi surkea Suomi, mutta sellainenkin Suomi maksaisi eläkkeensä. Maksu- ja sijoitustulojen pienentyminen pakottaisi Suomen noin neljän prosenttiyksikön korotukseen työnantajilta ja työntekijöiltä perittäviin työeläkemaksuihin.
2060-luvun Suomessa eläkemaksuihin käytettäisiin synkän skenaarion toteutuessa yli 29 prosenttia koko palkkasummasta.
– Olen itse asiassa yllättynyt. Laskelmaan sisältyvät oletukset ovat niin dramaattisia, että odotin selvästi surkeampaa lopputulosta, Heikki Tikanmäki sanoo.
Optimistin tulevaisuus
Valtiosihteeri Martti Hetemäki totesi toukokuussa Ylen haastattelussa, että Suomen tulisi pyrkiä 80 prosentin työllisyyteen ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Sitran ja Eläketurvakeskuksen skenaarioista yksi kertoo Suomesta, jossa tämä tavoite on toteutunut.
Tällaisessa Suomessa keskieläkkeet nousisivat ja eläkkeiden rahoitus olisi entistäkin varmemmalla pohjalla. Samalla pyyhkiytyisi pois se seitsemän miljardin euron kestävyysvaje, joka tällä hetkellä ajaa poliitikkoja vyönkiristyksiin ja rakenteellisiin uudistuksiin
Tuo 80 prosentin työllisyys kuulostaa ehkä utopialta. Juha Sipilän hallitus ei näytä tavoittavan edes 72 prosentin tavoitettaan.
Sitran julkaisema selvitys muistuttaa. että esimerkiksi Islannissa on jo yli 80 prosentin työllisyysaste. Toisaalta tuo tavoite ylittyy myös eräässä Suomen maakunnassa.
Suomen ei tarvitsisi huolehtia eläkkeistä eikä kestävyysvajeesta, jos tekisimme kaikki töitä kuten ahvenanmaalaiset.
**Lue myös **
Eteran sulautuminen Ilmariseen nostaa yhtiön Euroopan 15 suurimman sijoittajan joukkoon
Enemmistö suomalaisista luottaa eläkejärjestelmään, mutta joka neljättä epäilyttää