TURKU – Omatuntotalous, vaikuttavuussijoittaminen, ekologisuus, elämyksellisyys, luontosuhde., Turkulaiset yrittäjät Taina Tallala ja Miia Liesegang luettelevat sanoja, joiden pohjalta he ovat lähteneet elinkeinoaan rakentamaan.
Sanat kuvastavat arvoja, joiden he uskovat nousevan lähitulevaisuudessa yrittämisen ja kuluttamisen keskiöön. Sijoittajia ne kiinnostavat jo nyt.
– Sehän on jo nyt näkynyt, että suurempana trendinä ja ihan pakottavana tarpeena on keskittyä ekologisuuteen ja luonnonsuojeluun, sanoo Miia Liesegang.
– Aika moni varmaan miettiin, minkälaisen maapallon jätämme jälkeemme seuraaville sukupolville, jatkaa Taina Tallala.
Tutkimuksissa näkyy se, että periaatteen tasolla ollaan hirveän eettisiä, mutta käytännössä ei.
Markus Keränen
Naiset haluavat tuoda markkinoille luonnon hyvinvointia ja ihmisen luontosuhdetta tukevia tuotteita. Ensimmäinen niistä on perhoskeidas. Sen tarkoitus on tarjota aikuisille perhosille ruokaa ja auttaa siten elvyttämään Euroopan ja Yhdysvaltojen romahtaneita perhoskantoja.
– Viimeisen 20 vuoden aikana on hävinnyt puolet perhoskannoista. Perhoskeidas auttaa aikuistuneita perhosia, mutta puutarhassa täytyy olla myös kasveja lisääntymistä varten ja syötävää toukkavaiheessa, sanoo Liesegang.
Shoppailu tuo paremman olon
Tulevaisuuden tutkija Markus Keränen uskoo, että ihmisten on lähitulevaisuudessa väistämättä muutettava kulutustottumuksiaan. Se ei kuitenkaan ole helppoa, vaikka merkkejä kuluttamisen muutoksesta onkin jo ilmassa etenkin ulkomailla.
– Ihmiset ovat valmiita jo nyt ostamaan vähemmän ja laadukkaampaa, mutta samaan aikaan ihmiset saavat nautintoa asioiden hankkimisesta ja omistamisesta. Tutkimuksissa näkyy se, että periaatteen tasolla ollaan hirveän eettisiä, mutta käytännössä ei.
Nuorisotutkimuksissa on havaittu, että suomalaisille tulee huono omatunto, jos he kuormittavat luontoa.
Markus Keränen
Hiljaisia signaaleja vapaaehtoisesta kuluttamisen vähentämisestä, minimalismista ja ekologisesta kuluttamisesta on Keräsen mukaan ollut jo jonkin aikaa ilmassa, mutta Keräsen mukaan saattaa olla liian aikaista puhua trendistä.
Keräsen mukaan kulutustottumusten muutoksessa voisi panna toivonsa milleniaaleihin eli 1980- ja 1990-luvuilla syntyneisiin. Milleniaaleja jopa ahdistaa kuluttaa ja omistaa. He ovat kiinnostuneita jakamistaloudesta, lainaamisesta yhteisomistuksesta.
– Kestotuotteet, jakamistalous, eettinen sijoittaminen ovat ehkä tärkeimpiä. Saattaa myös olla merkittävää, että ihminen saa itse kokea luonnonsuojelun käytännössä. Nuorisotutkimuksissa on havaittu, että suomalaisille tulee huono omatunto, jos he kuormittavat luontoa.
Keränen uskoo, että milleniaalien tarve omistaa vähemmän tulee muuttamaan maailmaa. Se on oikeastaan muuttanut maailmaa jo nyt. Esimerkiksi musiikkipalvelu Spotify kaltaiset palvelut antavat viitteitä omistamisen tärkeyden vähenemisestä.
Toivon, että tulevaisuudessa pääsisimme sellaiseen maailmaan, että elämyksellisiä ja luontoa tukevia tuotteita tulisi enemmän.
Miia Liesegang
– Ihmisillä on taipumus arvostaa asioita, joista heillä on ollut pulaa lapsuudessa. Vaikka tässä on ollut useampaakin lamaa, eivät nykyiset milleniaalit ole kokeneet puutetta materiasta, Markus Keränen selittää.
Liesegang ja Tallala pyristelevät toistaiseksi hienoiseen vastavirtaan. Naiset uskovat, että yritysten on pakko tulevaisuudessa olla erittäin kiinnostuneita siitä, minkälainen olo ihmisille tulee yrityksen tuotteiden ja palveluiden kuluttamisesta.
– Toivon, että tulevaisuudessa pääsisimme sellaiseen maailmaan, että elämyksellisiä ja luontoa tukevia tuotteita tulisi enemmän. Ihmiset haluavat tehdä kulutusvalintoja, jotka tukevat hyvää omaatuntoa ja omaa arvomaailmaa, Miia Liesegang sanoo.
Ostamatta jättäminen painaa eniten
Markus Keränen arvioi luonnonsuojelua tai ympäristöä tukevien tuotteiden olevan kuitenkin vain pisara meressä. Paljon suurempi merkitys on sillä, mitä jättää kaupan hyllylle. Siitä pitäisi tulla jatkossa parempi olo kuin ostamisesta.
– Luonnonsuojelun tuotteistaminen ja ekologiset tuotteet ovat hienoja asioita, mutta tärkeintä on se, miten pystymme rajoittamaan kuluttamista. Se on merkitykseltään ihan toisessa mittakaavassa, että pyrkii estämään itseään toimimasta epäeettisesti.
Suuret yhtiöt, jotka sijoittavat esimerkiksi eläkevaroja, ovat kiinnostuneet vaikuttavuussijoittamisesta.
Markus Keränen
Suomessa ekologisuus keskittyy pitkälti uuteen teknologiaan ja elämyksellisyys sekä eettisyys pienyrittämiseen. Keränen kuitenkin nostaa esiin monia ulkomaisia innovaatioita, jotka pyrkivät vaikuttamaan kuluttajien tekemien ostosten määrään.
– Yksi makea innovaatio on 30 vuoden T-paita. Valmistaja lupaa, että kun ostat tämän paidan, ei tarvitse ostaa uutta vuosikymmeniin. Viidellä sellaisella paidalla pärjäisi jo aika pitkään. Vastaavia on muitakin, mutta Suomessa ollaan ihan alussa.
Myös Belightfulin yrittäjät tähtäävät perhoskeitaallaan suoraan maailmalle.
– Tämä on aika marginaalinen tuote, joten lähdemme heti maalailemaan isosti. Iso-Britannia valikoitui meidän ekaksi kohdemarkkinaksi ihan sen takia, että siellä panostetaan ihan valtavasti puutarhoihin ja siellä on tosi vanha puutarhakulttuuri. Siellä on myös perhostensuojelua ihan eri tavalla, mitä täällä Pohjoismaissa, sanoo Tallala.
Vastuullisuus kiinnostaa sijoittajia
Miia Liesegang ja Taina Tallala ovat turvautuneet sijoittajiin ja yksityisiin business-enkeleihin, jotta perhoskeidas on saatu siihen kuntoon, että sillä voi yrittää maailmanmarkkinoille. Sijoittajien haaliminen ei ole helppoa, mutta vihreys ja vastuullisuus ovat kiinnostaneet sijoittajia jo useamman vuoden ajan.
– Kyllä tämä näyttäisi olevan aika merkittävä juttu, koska suuret yhtiöt, jotka sijoittavat esimerkiksi eläkevaroja, ovat kiinnostuneet vaikuttavuussijoittamisesta. Sijoitetaan eettisiin ja ekologisiin kohteisiin, Markus Keränen vahvistaa.
Vaikuttavuussijoittaminen tarkoittaa sijoittamistapaa, jossa tavoitellaan rahan lisäksi mitattavia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Yksi mittava esimerkki vaikuttavuussijoittamisesta on Norjan valtion öljyrahaston parin vuoden takainen päätös vetää rahat pois fossiilisiin polttoaineisiin perustuvilta kohteilta. Maailman talousfoorumi on arvioinut, että vaikuttavuussijoittaminen voi johtaa merkittäviinkin talouden suunnan muutoksiin, mikäli tapa yleistyy.
Vaikuttavuussijoittamiseen keskittyneillä tahoilla on uusimman tiedon mukaan kiinni ainakin 114 miljardia dollaria yhteiskunnallisen hyvämn tavoittelussa, kertoo Global Impact Investing Networkin kysely. Tänä vuonna julkaistuun GIIN kyselyyn vastasi 209 sijoittajaa, joista 208 kertoi sijoitustensa arvon. Vastaajien joukossa on muun muassa eläkeyhtiöitä, perheyrityksiä, säätiöitä ja pankkeja.