Sähkösiirron hinnoittelutapaan kaavaillaan muutoksia. Tätä nykyä kotitalous pulittaa sähkön siirrosta yleensä kiinteän perusmaksun ja sähkön käyttömäärästä riippuvan maksun.
Lähitulevaisuudessa moni verkkoyhtiö saattaa ottaa näiden rinnalla käyttöön uudenlaisen tehomaksun. Sen myötä asiakas maksaisi verkkoyhtiölle myös aiheuttamistaan sähkön kulutuspiikeistä.
– Nykyisin kiinnitetään huomiota käytetyn sähköenergian määrään. Jatkossa pitäisi kiinnittää huomiota myös tehoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, kuinka paljon suuria sähkölaitteita on päällä yhtä aikaa, kuvailee tehomaksuja tutkinut sähkötekniikan professori Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta LUT:sta.
Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on hillitä sähkön kulutushuippuja. Sähköverkkoyhtiöt mitoittavat jakeluverkot kylmimpien pakkaspäivien huipputehojen perusteella.
Yksinkertaistetusti voidaan todeta, että mitä paksummat kaapelit jakeluverkkoyhtiö rakentaa voimalaitosten ja kotien välille, sitä suuremmat ovat myös asiakkaiden sähkönsiirtolaskut.
– Nyt puhutaan tietysti hyvin merkittävästä asiasta, jos pystymme pienentämään huipputehoja tai rajoittamaan huipputehojen kasvua. Käytännössä se vaikuttaa siihen, että voidaan välttyä tietyiltä jakeluverkon vahvistusinvestoinneilta. Eli pitkällä aikavälillä tämä pienentää kustannuksia, Honkapuro arvioi.
Verkkoyhtiöt voivat päättää itse, ottavatko ne tehomaksut käyttöön vai eivät. Lakimuutoksia uudistus ei vaadi. Honkapuro arvioi, että tehomaksut yleistyvät Suomessa viiden vuoden kuluessa.
Sähkölämmitteiset omakotitalot tehomaksun piiriin
Uudenlaiset tehomaksut on otettu käyttöön ensimmäisten joukossa Helsingissä ja Lahdessa. Helen Sähköverkko Oy:n asiakaspalvelupäällikkö Petri Vihavainen kertoo, että tehomaksun piiriin tuli heinäkuun alussa vajaat 20 000 sähkölämmitteistä pientaloa Helsingissä.
Muutos ei siis koske kaukolämmitteisissä kerrostaloissa asuvia helsinkiläisiä. Heitä on valtaosa Helen Sähköverkkojen 375 000 asiakkaasta.
Lahdessa LE-Sähköverkko tuo tehomaksut 3 700 asiakkaalle ensi vuoden alussa.
– Tavoitteena on, että suurimmalla osalla käyttöpaikoista on vuosikymmenen loppuun mennessä käytössä siirtotariffi, joka sisältää tehokomponentin, kertoo toimitusjohtaja Arto Nikkanen.
Helsingissä tehomaksun suuruus on 0,79 euroa per kilowatti. Tyypilliselle omakotiasujalle tämä tarkoittaisi 7,9 euron lisälaskua kuussa. Helen Sähköverkko kuitenkin alensi samalla sähkölämmittäjän kulutusmaksua.
– Nettovaikutus tyypilliselle omakotiasujalle on vajaat viisi euroa kuukaudessa lisäkustannusta, Vihavainen sanoo.
Monilla kuluttajilla on tuoreessa muistissa sähkön siirtohintojen taannoiset ennätyskorotukset. Vihavainen sanoo, ettei tehomaksujen tavoitteena ole nostaa siirtohintoja.
– Haluamme ohjata asiakkaita entistä tasaisempaan sähkönkäyttöön. Jos sähkönkäyttöä saadaan muutettua tasaisemmaksi uudella hinnoittelumallilla, meille voi tulla mahdollisuuksia keventää tulevaisuudessa investointeja. Tällöin hyötyjiä ovat kaikki sähkönkäyttäjät Helsingissä.
Sähkön siirtohinnoittelua valvoo Suomessa Energiavirasto, joka puuttuu tarvittaessa ylilyönteihin. Professori Honkapuro ei usko, että verkkoyhtiöt yrittäisivät käyttää tehomaksuja siirtomaksukorotusten keppihevosena.
Sähkön siirtolaskussa muutos näkyy Honkapuron mukaan niin, että ajan kuluessa tehomaksujen osuus todennäköisesti kasvaa ja perusmaksujen sekä kulutusmaksujen osuus pienenee.
– Kokonaishinta pysyy todennäköisesti suurin piirtein samana, hän sanoo.
Pitääkö muutokseen varautua?
Vaikka siirtolaskujen kokonaispotti ei kasvaisi tehomaksujen myötä, voi yksittäisten kotitalouksien välille muodostua isojakin eroja huipputehon tarpeesta riippuen.
Tyypillisesti kulutuspiikkejä aiheuttavat omakotitalojen sähkölämmityksen ohella esimerkiksi sähkökiukaat, liedet ja epäoptimaalisesti mitoitetut lämpöpumput. Tulevaisuudessa kotien pihoilla on myös yhä useammin sähköautoja, joiden lataaminen lisää tehon tarvetta.
Pitääkö sähkölämmittäjien alkaa sammutella sähkölaitteita paukkupakkasilla?
– Se mitä voi tehdä, on välttää suurten sähkölaitteiden yhtäaikaista käyttöä. Jatkossa tätä tulee hoitamaan varmasti automaatio entistä enemmän, Honkapuro arvioi.
Myös Helen Sähköverkon Vihavainen sanoo, että syytä hermoiluun ei ole.
– Tehomaksun osuus on vielä sen verran pieni sähkön siirtolaskusta, että sen takia ei kannatta omaa elämää miettiä liikaa. Kannattaa tiedostaa vain fakta, että kun on kylmin päivä, niin kaikkia sähkölaitteita ei kannata käyttää rinnakkain samaan aikaan.
Esimerkiksi Helen Sähköverkon tapauksessa tehomaksu määräytyy viimeisimmän 12 kuukauden aikana mitatun suurimman tuntitehon mukaan.
– Jos kylmänä päivänä, kun sähkölämmitys käy täysillä, käyttää rinnakkain kaikkia mahdollisia sähkölaitteita, niin tämä yhdessä voi muodostaa tehopiikin, minkä pohjalta verkkoyhtiö sitten laskuttaa seuraavat kaksitoista kuukautta.
Honkapuro muistuttaa, että kotitalouden sähkölaskusta keskimäärin vain noin kolmannes on sähkön siirtoa. Loppuosa on sähkön myyntihintaa ja veroja.
Täydennys 25.8.2017 klo 17:48: Lisätty viimeisen väliotsikon jälkeiseen osuuteen maininta tehomaksun määräytymisperusteesta Helsingissä, maininta sähköautoista sekä tarkennettu lämpöpumppuja koskevaa kohtaa.