Lappeenrannan pohjoispuolelta Taipalsaaren Vehkataipaleelta on löytynyt vesikotilo, joka nyt on varmistunut erittäin haitalliseksi omenakotiloihin kuuluvaksi nilviäiseksi.
Kotilo on poikkeuksellisen suuri. Löydetyn kotilon pituus oli kuusi senttimetriä. Osa omenakotilolajeista saattaa kasvaa jopa 16 senttimetrin pituiseksi.
– On hyvin todennäköistä, että kotilo on päätynyt Saimaaseen akvaariosta, kertoo johtava tutkija Maiju Lehtiniemi Suomen ympäristökeskuksesta.
Kotilon havaitsi kuvaaja Pekka Tuuri elokuussa 2015. Kuva oli Tuurilla pari vuotta, kunnes kuva vasta tänä kesänä päätyi muiden kotiloiden havaintoja kerättäessä Suomen ympäristökeskukseen.
– Kotilo tunnistettiin nilviäistyöryhmässä varsin nopeasti omenakotiloihin eli Pomacea-sukuun kuuluvaksi lajiksi. Tarkempaa lajimääritystä ei vielä ole saatu, kertoo Maiju Lehtiniemi.
Kotilo jäi kesällä 2015 Saimaaseen, koska sen havaitsija ei tiennyt lajin olevan haitallinen.
– Uskoisin, että kotilo on jo menehtynyt kertoo Maiju Lehtiniemi Suomen ympäristökeskuksesta.
Voi menestyä Suomessa
Omenakotilot ovat kotoisin Etelä-Amerikasta. Sieltä ne ovat levinneet 1900-luvun loppupuolella Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan sekä Eurooppaan.
– Pomacea canaliculata -laji on luokiteltu 100 haitallisimman vieraslajin joukkoon. Suotuisissa olosuhteissa se voi lisääntyä nopeasti ja aiheuttaa monenlaisia haittoja, kertoo Suomen ympäristökeskus.
Ympäristökeskuksen mukaan Etelä-Espanjassa Ebro-joella vuonna 2009 havaittu omenakotilo on lisääntynyt räjähdysmäisesti ja aiheuttanut ongelmia esimerkiksi riisiviljelmillä. Riisisadosta on saattanut joutua kotiloiden ravinnoksi jopa puolet.
Kotiloiden torjunta on ympäristökeskuksen mukaan hyvin hankalaa, ja omenakotilolajien torjunnan kustannukset ovat maailmanlaajuisesti miljardiluokkaa.
Akvaariosta Saimaaseen
Saimaalta löytynyt omenakotilo on mitä todennäköisimmin päässyt veteen akvaariosta. Ympäristökeskus muistuttaa, että akvaarioharrastajien ei tule päästää mitään eläviä kasveja tai eläimiä luontoon.
– Akvaariokasvien mukana saattaa kulkeutua eläinten munia tai muita pieniä kehitysvaiheita, joista saattaa syntyä uusi vieraslajin kanta, kertoo Suomen ympäristökeskus.
On mahdollista, että omenakotilot pystyvät kotiutumaan Suomeen. Jos näin käy, niin Suomen eläinlajit eivät välttämättä kestä vieraslajien mukanaan tuomia tauteja.
– Patagoniassa omenakotilo on selvinnyt kuusiasteisessa pohjasedimentissä. Toivotaan, että Suomessa olisi kylmempää, sanoo johtava tutkija Maiju Lehtiniemi Suomen ympäristökeskuksesta
Vieraslaji voi hävittää alkuperäislajistoa, kun se kilpailee ravinnosta ja elintilasta muiden eläinten kanssa.
Omenakotiloiden munat ovat vaaleanpunaisia. Kotilo munii ne vedenpinnan yläpuolelle, esimerkiksi vesikasvien varsille. Sieltä munaryhmät on helppo havaita.
Aasiassa kotiloita on istutettu ruoantuotantoa varten Aasian vesiviljelmille. Sieltä ne ovat levinneet ympäröivään luontoon. Huonosti kypsennettyjen omenakotiloiden on todettu levittävän sukkulamatoja ihmisiin, millä on ollut yhteys aivokuumetapauksiin.