Haaleat filtterit, asetelmat valkoista taustaa vasten ja kiiltokuvalta näyttävät täydelliset selfiet ovat hallinneet suomalaisen sosiaalisen median kuvavirtaa. Muutos on kuitenkin käsillä: pinnalla ovat nyt nämä viisi trendiä tai ne ovat vasta tulossa suomalaisen somen kuvamaailmaan.
1. Aidot tilanteet saavat näkyä
Autenttisuus on päivän sana sosiaalisen median kuvissa. Instagramissa kuvia on pitkään leimannut täydellisyys: selfieissä on virheetön meikki, sisustuskuvissa ei näy pyykkikasoja ja lomakuvissa kaikki on kuin Strömsössä. Lavastetut kuvat ovat olleet arkipäivää.
Nyt trendinä on siirtyä pois kiiltokuvista ja näyttää arkea, kotikutoisuutta ja spontaaneja kuvia. Seuraajat tahtovat nähdä ja tuntea ihmisen kuvien takana, eivät vain kiillotettua pintaa. Tämä ilmiö näkyy myös siinä, että filttereitä ei käytetä Instagramissa enää yhtä rankalla kädellä kuin aiemmin. Aitous ei silti tarkoita, etteikö kuvista haluttaisi kauniita katsoa.
2. Lisää videoita
Videot ovat olleet jo tovin hyvin suosittuja, eikä tälle trendille ole asiantuntijoiden mielestä loppua – päinvastoin. Esimerkiksi Snapchatin esittelemän Stories-toiminnon levittyä myös Instagramiin ja Facebookiin, videoiden suosio on vain kasvanut. Instagramin vastaaviin Tarinoihin lisätyt videot voivat kertoa lisää myös tilille lisätystä kuvasta, sen taustoista ja kuvaajasta.
Videoissa näkyy helpommin myös aito tilanne, joka ei ole niin siloiteltu kuin pelkkä kuva. Videoihin lisätyt tekstit, tarrat, kasvofiltterit ja muu lisätty todellisuus on sosiaalisen median videoissa nyt valttia ja ne tuovat videolle tai kuville lisäarvoa.
3. Gif-animaatiot
Videoiden suosion vanavedessä somen täyttävät gif-animaatiot. Tänä kesänä Facebookissa on kiertänyt pyyntöjä kuvailla kaveria giffillä tai kertoa sen avulla, kuinka on kaverin tavannut. Gif-animaatiot ovat silta kuvien ja videoiden välillä. Usein oma reaktio on helpompi näyttää giffin avulla, kuin kirjoittaa se sanoiksi.
Instagramissa suosittuja ovat myös sovelluksen omat, gif-animaatiota muistuttavat Boomerang-videot, jotka kelaavat lyhyttä videota edestakaisin. Tästä oma variaationsa on Instagramissa yleistyvät samasta tilanteesta otetut yhden julkaisun kuvaparit, joita voi pyyhkäistä edestakaisin ja katsoa kuin giffiä.
4. Ysäri on täällä taas
1990-luku on jo hetken aikaa näkynyt ja kuulunut vaatteissa ja musiikissa. Nyt ysärinostalgia alkaa näkyä myös suomalaisten some-tileillä. Pehmeästä luonnonvalosta ja haaleista filttereistä siirrytään 90-luvulle tyypilliseen voimakkaaseen, salamalla valotettuun kuvaan. Kuvissa on vahvempia ja kirkkaampia värejä. Kuvat voivat olla jopa polaroid-tyyppisiä. 1990-luvun tyyli näkyy kuvissa myös jo aiemmin mainittuna rosoisuutena ja autenttisuutena. Lisäksi aikakauden visuaalinen tyyli luo illuusion spontaanista tilanteesta, mikä sinällään on trendikästä.
5. Mustavalkokuvat ja tummat sävyt
Haastattelemamme asiantuntijat ovat huomanneet, että mustavalkokuvia näkyy Instagramin kuvavirrassa yhä useammin. Myös Facebookin puolella kaverit ovat haastaneet kuvaamaan toistensa arkea mustavalkokuvilla. Mustavalkoisten kuvien trendiä saattaa selittää nostalgian kaipuu ja paluu filmikuvaukseen. Osa kuvaajista ei tahdo enää kuvata "liian helposti" kännykällä, vaan esiin on kaivettu jopa vanhoja filmikameroita, joissa parhaimmillaan on sisässä mustavalkofilmi. Mustavalkoisilla kuvilla saa tuotua kuviin syvyyttä ja tunnelmaa.
Tunnelmasta kertoo lisäksi se, että somekuvat eivät välttämättä ole enää kirkkaita ja vaaleaa taustaa vasten otettuja. Tausta voi olla tumma tai se voi olla jotakin tekstuuria, kuten puuta tai luontoa. Asetelmakuvissa voi olla tiettyä hämäryyttä, eikä koko kuva-alan tarvitse olla tarkka. Tarkennus yhteen yksityiskohtaan riittää.
Juttuun on haastateltu yhteisömanageri Teemu Pelkosta digitoimisto HuHusta, bloggaaja ja sisällöntuottaja Jutta Karihtalaa, valokuvaaja ja taiteilija Kreetta Järvenpäätä, vanhempi konsultti Jani Liljaa sosiaalisen median sisältömarkkinointiyritys Somecolta sekä toimitusjohtaja Piritta Seppälää Viestintä-Pirittasta. Lisäksi lähteinä on käytetty Contrastly.comin ja Digital Arts Onlinen artikkeleita.