Laki rikosasioiden ja riitojen sovittelusta tuli voimaan vuoden 2006 alusta. Niinpä Pohjois-Karjalan alueellakin on toiminut reilun kymmenen vuoden ajan sovittelutoimisto. Vieläkään sovitteluun ei kuitenkaan turvauduta niin usein kuin voisi, sanoo sovitteluohjaaja Minna Kosonen.
– Ehdottomasti voisi käyttää enemmän. Meillä toiveena on, että ihmiset hoksaisivat ottaa yhteyttä aikaisemmin, Kosonen sanoo.
– Monesti kuulee, kun vaikka riita on jatkunut useita vuosia, niin osapuolet sanovat että kunpa olisi päästy aikaisemmin saman pöydän ääreen, Kosonen kuvailee.
Vuositasolla sovitteluasioita tulee Pohjois-Karjalan sovittelutoimistoon viitisensataa. Suurin osa niistä on rikosasioita, pienempi osuus riita-asioita kuten naapuruusriitoja tai koulukiusaamistapauksia. Rikosten osalta sovittelupöytään päätyy useimmiten väkivaltarikoksia kuten pahoinpitelyjä sekä omaisuusrikoksia ja kunnianloukkaustapauksia.
On konkreettista, mitä ihmisessä tapahtuu, kun se on saatu mielen päältä ja keskusteltua.
Minna Kosonen
Sovittelussa rikos- tai riita-asian osapuolet pääsevät keskustelemaan asioista kahden koulutetun, puolueettoman ja vaitiolovelvollisen sovittelijan läsnäollessa. Periaatteessa sovittelua voidaan käyttää kaikenlaisten rikosten ollessa kyseessä. Sovittelulain ulkopuolelle on rajattu kuitenkin sellaiset tapaukset, joissa uhri on ikänsä tai olosuhteiden vuoksi erityisen suojan tarpeessa.
Ihmisten kohtaaminen rikos- tai riita-asian sovittelemiseksi ei välttämättä ole aina helppo tilanne, Kosonen sanoo.
– Kyllä meille hyvin jännittyneitä ihmisiä tulee. On hieno huomata sovittelun edetessä, kuinka olkapäät rupeavat laskemaan ja katse nousemaan. On hyvin konkreettista, mitä ihmisessä tapahtuu, kun se on saatu mielen päältä ja keskusteltua.
Vastuuta ja sen ottamista sovittelu ei poista. Tekonsa, sen kohteeksi joutuneen ja teon seuraukset joutuu kohtaamaan. Sillä voi olla kauaskantoiset seuraukset, Kosonen sanoo. Kun vaikkapa ikkunaan kiven heittänyt nuori kuulee sen kaiken, mitä teosta on seurannut, hän saattaa myöhemmin jättää vastaavat teot tekemättä.
Sillä on kauaskantoisemmat vaikutukset kuin vaikkapa sillä, että käräjäoikeudesta saadaan sakko kouraan.
Minna Kosonen
– Suurin asia on se, että ihmiset pääsevät kohtaamaan ja keskustelemaan. Sillä on kauaskantoisemmat vaikutukset kuin vaikkapa sillä, että käräjäoikeudesta saadaan sakko kouraan.
Parhaillaan meneillään on vakavien rikosten jälkisovittelukokeilu. Niin kutsuttu SAUMA-hanke toteutettiin 2013–2016 Kriminaalihuollon tukisäätiön tekemänä. Nyt jatkohankkeessa mm. koulutetaan jälkisovittelijoita juuri vakavien rikosten sovittelun tarpeisiin. Ensimmäiset jälkisovittelijat valmistuvat keväällä 2018.
Pohjois-Karjalan sovittelutoimistossa vakavia rikoksia kuten henkirikoksia ei vielä sovitella.
– Kun ajattelee, kuinka ihmiset lähtevät meiltä huojentuneina, kun saavat taakan pois harteiltaan. Yhtä lailla henkirikoksen uhrin omaisilla voi olla sellaisia kysymyksiä, joita he haluaisivat tekijältä kysyä, sovitteluohjaaja Minna Kosonen pohtii vakavien rikosten sovittelun tarpeellisuutta.