Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on verkkosivuillaan puolentoista vuoden ajan kerännyt tavallisten ihmisten havaintoja nykykielen piirteistä, jotka herättävät kummastusta, hämmästystä ja suuressa osassa tapauksia närkästystä. Tavoitteena yhä jatkuvissa yleiskielen seurantatalkoissa on hankkia aineistoa, jonka avulla tutkijat voivat seurata yleiskielen elämää ja muutosta.
– Media on se, jonka kielenkäyttö on ollut eniten tapetilla. Jonkin verran yhteydenottoja on tullut myös sosiaalisen median keskusteluista ja arkipuheesta, kertoo erityisasiantuntija Riitta Korhonen.
Korhosen mukaan yli puolessa yhteydenotoista on taustalla jonkinasteinen mielen pahoittaminen.
– Kaikilla on yleiskielestä käsitys, jota on muovannut kouluopetus, opitut normit ja ylipäätään itseä ympäröinyt kieli. Kun joku toinen sitten käyttääkin kieltä eri tavalla, se herättää huomiota ja voi tuntua pahalta, Korhonen sanoo.
Korhonen kuitenkin muistuttaa vanhasta totuudesta, jonka mukaan kieli on jatkuvassa muutoksessa.
Esimerkiksi sana juurikaan tuskin pistää kenenkään silmään, vaikka aikanaan sitä kehotettiin välttämään asiatekstissä. Hiukan samalla tavoin nykyään on pannassa juurikin. Kuuluisampi tapaus on alkaa menemään, jolle suomen kielen lautakunta käänsi peukalon ylöspäin vasta muutama vuosi sitten.
Käsitys asiallisesta yleiskielestä ei siis ole kiveen hakattu.
– Tavallaan voi ajatella, että seurantatalkoissa kertyy näytteitä sieltä muutoksen rajamailta, Korhonen sanoo.
Esimerkkejä yleiskielen seurantatalkoista
Suuri-sanan katoaminen ja korvautuminen isolla, esim. "Mentaalipuolella avioero on iso asia"
**Kotus: **Moni on ihmetellyt suuri-sanan katoamista asiatyylistä._ Ison_ ja suuren merkitykset ovat lähellä toisiaan, mutta vanhastaan niillä on myös eriytynyttä käyttöä. Voi esimerkiksi sanoa, että Helmut Kohl oli suuri valtiomies. Iso valtiomies tarkoittaa eri asiaa. Etenkin nuorison kielenkäytössä iso tarkoittaa kuitenkin yhä useammin myös merkittävää.
"Juurikin niin!"
Kotus: Juuri-sanaa käytetään tähdentävänä ja vahvistavana (juuri oikea) tai kieltolauseissa lieventävänä sanana (ei juuri kehumista). -kin puolestaan on vakiintunut moniin pikkusanoihin, kuten tietenkin, varsinkin ja ainakin. Tällaisista malleista -kin tarttuu helposti muihin ilmaisuihin: aivankin – ja juurikin.
Juurikin-muotoa tukee sen kielteinen vastine, nykyään neutraalina pidetty juurikaan. Juurikin ei kuitenkaan ole neutraalia asiatyyliä. Sen käyttö tuo tekstiin leikillisen tai arkisen sävyn. Nähtäväksi jää, muuttuuko myös juurikin ajan mittaan neutraaliksi.
Uutiskielen ja uutisotsikoiden voimakkaat ja liioittelevat kielikuvat
**Kotus: **Uutisotsikoissa ja uutiskielessä muutenkin käytetään paljon sellaisia sanoja ja sanontoja kuin tyrmätä, romahtaa, räjähtää käsiin. On tavallista, että sanojen merkitykset kuluvat käytössä, mutta monille liioittelevat ilmaukset ovat silti liioittelevia. Äärimmäisen kärjistävä kielenkäyttö voi vahvistaa ennakkoluuloja ja on siksi joissakin yhteyksissä jopa vaarallista.
Kera-sanan käyttö ja tyyli, esim. "Viikonlopun viettoa kera rakkaimpien, parhautta"
Kotus: Kera-sanaan on kiinnitetty huomiota, ja monet ovat raportoineet esimerkiksi ilmauksista: suussasulavaa piirakkaa kera vaniljakastikkeen; olen ulkoilemassa kera lasten. Ilmaisua on ehkä käytetty ensin leikillisesti esimerkiksi sosiaalisen median päivityksissä, mutta sieltä se on levinnyt myös muunlaiseen käyttöön. Runollisen kuuloinen kera-sana ja poikkeva sanajärjestys tuskin menestyvät kovin laajasti.
Lähiaikoina-sana viittaamassa menneisyyteen, esim. "Lähiaikoina taloudesta ei ole kuulunut paljon hyvää"
**Kotus: **Vakiintuneessa merkityksessä "lähiaikoina" on tulevaisuuteen viittava ilmaus, vaikka loogisesti ei ole mitään syytä, miksi se ei voisi viitata yhtä hyvin menneeseen lähiaikaan. Samalla tavalla fyysisesti lähellä oleva voi olla yhtä hyvin edessä tai takana. Menneeseen viittava käyttö on viime aikoina yleistynyt, vaikka se toistaiseksi on yleiskielen vastainen.
Yhdyssanojen painotus puhutussa yleiskielessä, esim. "pätkäpääMInisteri"
**Kotus: **Moni on kiinnittänyt huomiota yhdyssanojen erikoiseen painotukseen. Radio- ja televisiotoimittajien on huomattu painottavan kolmiosaisissa yhdyssanoissa sanan viimeistä osaa. Tällöin yhdyssanan merkitys voi muuttua. Yhdyssanojen painotus ei ole tyyli- vaan ymmärrettävyysasia. Yhdyssanojen painotukseen pitäisi kiinnittää huomiota julkisessa viestinnässä.
He, jotka -ilmaus, esim. "Heitä, jotka menettivät vain kotinsa, voi pitää onnekkaina"
Kotus: Odotuksenmukaista olisi käyttää muotoa ne, jotka. Ajatus siitä, että ihmisiin voi viitata vain persoonapronominilla näyttää vaikuttavan niin, että se tai ne-pronominia ei haluta käyttää. He, jotka on yleiskielen suositusten vastainen, mutta yleistyvä muoto.
Kotuksen kommenteissa on käytetty lähteenä yleiskielen seurantatalkoiden verkkosivustoa ja erityisasiantuntija Riitta Korhosen haastattelua.