OULU Suomessa on poikkeuksellisen paljon sydänkuolemia, joiden todennäköisenä syynä on henkilöiden sydänlihakseen kertynyt runsas sidekudos eli fibroosi.
Erityisesti nuorilla äkilliseen sydänkohtaukseen kuolleilla on havaittu sydämessä runsaasti fibroosia, kertoo Oulun yliopiston kardiologian tutkimusryhmässä työskentelevä dosentti Juhani Junttila.
– Kaikista yleisin sydänperäisen äkkikuoleman syy nuorilla onkin sydänlihasfibroosi, kertoo Junttila.
Fibroosi heikentää sydämen toimintakykyä
Sydänlihas on erikoistunut verenkierron ylläpitoon. Lihaksen vaurioituessa sen solut kuoleutuvat eivätkä uusiudu. Niiden tilalle tulee fibroosia. Esimerkiksi sydäninfarktin jälkeen sydämeen kertyy fibroosia, mutta myös oireettomilla suomalaisilla on tavattu taipumusta fibroosin lisääntymiseen.
– Sydänlihas pystyy supistumaan ja johtamaan sähköä, mutta fibroosi ei pysty kumpaankaan, Juhani Junttila kertoo.
Käytännössä fibroosi heikentää sydämen pumppaustehoa. Sähköimpulssien etenemisen vaikeutuminen voi puolestaan johtaa rytmihäiriöihin.
Geneettinen painolasti
Yksi syy sydämen fibroosin lisääntymiselle voi olla geneettinen perimä. Vuosisatojen aikana suomalaiset ovat olleet suhteellisen eristäytynyt kansa, ja siksi myös erilaiset geenimuutokset ovat voineet lisääntyä väestön perimässä.
Meillä on näihin tapauksiin liittyvää aineistoa enemmän kuin muualla.
Juhani Junttila
Toisaalta Suomi on poikkeuksellinen maa maailmassa myös sen takia, että meillä on muita maita kattavammat tiedot myös äkkikuolemien syistä. Ruumiinavauksia tehdään lain määräämänä aina, kun selvää tietoa kuolinsyystä ei ole. Muualla tällaista lainsäädäntöä ei ole.
– Siksi meillä on näihin tapauksiin liittyvää aineistoa enemmän kuin muualla.
Hoitamaton verenpainetauti voi synnyttää fibroosia
Oulun kardiologian tutkimusryhmä on jo parin kymmenen vuoden ajan kerännyt aineistoa nuorten sydänperäisistä äkkikuolemista. Professori Heikki Huikurin johtama tutkimustyö on perustunut äkkikuoleman kokeneiden ruumiinavauspöytäkirjoihin sekä kuolleitten omaisten haastatteluihin.
– Näistä aineistoista on löydetty lisääntyvästi myös havaintoja sydänlihaksen paksuuntumisesta, joka on usein aiheutunut joko hoitamattomasta tai kokonaan diagnostisoimattomasta verenpainetaudista, kertoo Huikuri.
Sydämen paksuuntuminen johtuu siitä, että sydänlihas joutuu työskentelemään normaalia kovempaa painetta vastaan, jolloin se paksuuntuu. Sen takia sydämeen kertyy myös jonkin verran fibroosia.
Sepelvaltimotauti ja diabetes lisäävät riskiä
Sepelvaltimotaudissa merkittävä riskitekijä on diabetes. Tutkimuksissa on havaittu, että henkilöillä, joilla on diabetes ja sepelvaltimotauti, on kaksin–kolminkertainen riski kuolla sydänperäisesti ja sairastua myös sydämen vajaatoimintaan.
– Diabeetikon sydämessä rentoutumisvaihe on pidentynyt, ja on ajateltu, että se voisi johtua fibroosista, Juhani Junttila kertoo.
Sydänperäisen äkkikuoleman riskin havaitseminen on käytännössä vielä vaikeaa. Nykyiset menetelmät liittyvät lähinnä kliinisiin testeihin, joiden käyttö vaatii perusteellista tutkimustyötä.
Terveet elämäntavat ja huolenpito omasta kunnosta ovat kaikkein tehokkain tapa ehkäistä sairastumista.
Juhani Junttila
Ultraäänitutkimuksilla voidaan selvittää sydämen pumppaustehoa ja sitä, onko sydänlihas paksuuntunut.
– Jos sydämen vasen kammio pumppaa noin puolella teholla, voidaan sanoa, että henkilöllä on paljon fibroosia sydänlihaksessa.
Näissä tapauksissa henkilöllä on riski saada vakavia rytmihäiriöitä, ja Junttilan mukaan heille yleensä laitetaan nykyisin jo ennaltaehkäisevästi rytmihäiriötahdistin.
– Tässä on kuitenkin vielä monia asioita, joiden kanssa pitää tehdä kovasti töitä ennen kuin uskalletaan sanoa, keillä tämä riski on, Junttila toteaa.
Kehitteillä uusia menetelmiä
Arkikäyttöön ei vielä ole olemassa yksinkertaisia menetelmiä, joilla riskiryhmään kuuluvat tunnistettaisiin niin helposti, että heille voitaisiin automaattisesti rytmihäiriötahdistimen.
Riskin ennakointikeinoja kehitetään silti koko ajan. Juhani Junttilan mukaan kehitteillä on myös uudenlaisia riskipotilaille tarkoitettuja lääkkeitä. Tällä hetkellä sellaisia ei kuitenkaan vielä ole olemassa.
Juhani Junttilan mukaan laajempiin sydäntutkimuksiin kannattaa hakeutua, jos suvussa on nuorella iällä tapahtuneita äkkikuolemia, vaikka oireita ei olisikaan.
– Edelleen vanhat neuvot pätevät eli terveet elämäntavat ja huolenpito omasta kunnosta ovat kaikkein tehokkain tapa ehkäistä sairastumista.