Vaikka lähes kaikissa metsästyskivääreissä on vakiovarusteena perinteinen jyvään ja hahloon perustuva tähtäin, haluavat useimmat jahtiin menevät piipun päälle monimutkaisempia laitteita.
Aseliikkeissä ja verkkokaupoissa onkin tarjolla vähintään satoja erilaisia kiikari- ja muita tähtäimiä. Esimerkiksi kuluvan vuoden tullitilastojen mukaan tähtäimiä tuotiin Suomeen jo tammi-kesäkuussa lähes puolentoista miljoonan euron arvosta, eniten lähinnä Saksasta ja Itävallasta.
Kiikaritähtäinten, tai armeijan kielellä tähtäinkaukoputkien, hinnat vaihtelevat rajusti. Kaukoidästä peräisin olevan linssivirityksen saa muutamalla kympillä, kun taas laadukkaista tuotteista voi joutua maksamaan paljonkin.
Laatu on toki laatua. Mutta jos tuhansien eurojen hintaisen putken läpi tihrustetaan silmillä, joita silmälääkäri tai optikko ei ole vuosiin tutkinut, tai halpismarketeista hankittujen silmälasien kanssa, on sijoituksen hyöty kyseenalainen.
– Se on minua joskus huvittanut, että ostetaan erittäin kalliita kiikareita, mutta ei välitetä näöstä, sanoo silmätautiopin dosentti Jukka Mäkitie.
Ikänäkö ja riippuvuus laseista voivat olla herkkä asia
Mäkitien mukaan ennen kiikariin satsaamista kannattaakin korjata näkönsä. Toisaalta hän myöntää, että Suomen oloissa kiikaritähtäin on silti usein käytännössä välttämätön.
– Jos varsinkin valkohäntäpeuraa passitetaan, niin siellä tulee hämäränäkyvyys väkisinkin vastaan.
Hyvällä valovoimaisella kiikarilla pystyy hahmottamaan vielä silloinkin, kun paljaan silmän tai vähemmän valovoimaisemman kiikarin teho ei riitä.Perinteistä ristikkotähtäimistä kiikaria parempia ovat usein valaistut vaihtoehdot.
– Kun on tumma peuran tai kauriin rinta hämärässä, niin ristikkoa ei tahdo nähdä sitä vasten. Mutta punapisteen erottaa kyllä ja eläimen hahmon.
Tavallisesti laitteella illlan hämärtyessä saatava jahtiajan lisäys on muutamia kymmeniä minuutteja. Toisaalta, huippulaatuisella kiikarilla voi pärjätä vähäisessäkin kuunvalossa vaikka läpi yön, jos haluaa ampua äärevissä olosuhteissa.
Mitä tahansa tähtäimiä ei metsästyksessä kuitenkaan saa käyttää. Esimerkiksi elektroniset valonvahvistin- ja infrapunatähtäimet ovat kiellettyjä.
Etenkin luodikkometsästyksessä silmän pitää kyetä muodostamaan tarkka kuva maalista. Haulikkoammunnassa on tärkeää hahmottaa tila.
Ampujien kanssa aina olympiatasoa myöten töitä tehnyt optikko Timo Hannula Iisalmesta kertoo, että metsästysharrastus kannattaa ottaa esille laseja valitessa.
– Jos lähdetään silmälaseja hankkimaan, niin ikänäköisille ihmisille kaksiteholasit, eli semmoiset, missä on se luukku siinä alhaalla. Silloin siinä on virheetön kauko- ja lähialue.
Mieluummin ei monitehoja
Sen sijaan ikänäöstä vähemmän kielivä linssivaihtoehto ei ole hyvä.
– Ei moniteholinssejä, koska niissä on reuna-aluevääristymiä, jotka saattavat häiritä tähtäystilanteessa, Hannula toteaa.
Ikääntymisen tuomien silmäsairauksien, kuten kaihin, takia ei metsästysharrastusta tarvitse lopettaa.
– Kaihi täytyy leikata, jos se haittaa. Kyllä näkö yleensä paranee, Mäkitie sanoo.
Toisaalta, ikänäön vuoksi tehtäviin taittovirheleikkauksiin hän suhtautuu silmälääkärinä kriittisesti.
– Sekä kaukonäköä että ikänäköä ei voi leikkauksella kunnolla yhtä aikaa korjata, Mäkitie napauttaa.
Hämäränäköön optikolla on tarjota sama keino, mikä auttaa myös autoilussa.
– Heijastuksenestopintainen linssi on hyvä olla. Silloin saadaan mahdollisimman vähän heijastuksia ja valonläpäisykyky on suurempi.
Hannula sanoo itse käyttävänsä metsästäessään piilolinssejä, koska niiden kanssa ei tule huurtumisongelmia. Myös Mäkitielle jahdit ovat tuttuja.
– Lähinnä hirviä ja peuroja. Kanalintuja ei raaski oikein ampua, kun niitä on niin vähän. Minulla on aika vaatimaton kiikari. Pojat sanoo, että pitäisi olla parempi, hän kertoo.
lue myös:
Sorsastaja, löytyykö haulikostasi teräshaulien hyväksynnästä kertova leima?