Hailuotolaisista suurin osa on siltayhteyden kannalla, arvioi kunnanvaltuuston puheenjohtaja, yrittäjä Iiris Poukkanen. Hänen mukaansa tunnelmat luodolla ovat optimistiset ja odottavat.
– Jotkut ovat jopa hieman innostuneet, sen voi aistia ainakin somesta. Sanoisin, että tällä hetkellä reilusti yli puolet on ehdottomasti kiinteän yhteyden kannalla, Iiris Poukkanen arvioi.
Luotolaisten yhteyksiä mantereelle häiritsee paraikaa päälautan Merisillan tekninen vika. Ajossa on vain pienempi, lähinnä varalauttana palveleva Meriluoto. Samaan aikaan turistisesonki jatkuu ja täyttää lauttavuoroja.
– Esimerkiksi sunnuntai-iltana syntyi suuri ruuhka Hailuodon päähän, Poukkanen kertoo.
Lähes ikuisuushanke
Hailuodon siltayhteyttä on viritelty aina 60-luvulta asti, kun lauttaliikenne luodon ja mantereen välillä alkoi. 80-luvulla yritys tyrehtyi ympäristöministeriön vastustukseen.
Reilusti yli puolet on ehdottomasti kiinteän yhteyden kannalla.
Iiris Poukkanen
Hanke nytkähti viime vaiheessa liikkeelle 2000-luvun alussa, kun kunnat, tiepiiri ja maakuntaliitto aloittivat yhteisen selvitystyön kiinteän yhteyden mahdollisuuksista. Myös tällä kertaa ympäristövaikutusten arviointi on ollut haastavaa, ja täydentäviä selvityksiä on laadittu useaan otteeseen.
– En uskalla ääneen sanoa tässä vaiheessa, että toteutuu. Mutta sanon näin, että nyt toivotaan. Näin pitkällä tämä ei ole ollut koskaan, Iiris Poukkanen huokaisee.
Hankkeen katsotaan maksavan itsensä takaisin parissakymmenessä vuodessa, sillä vaihtoehtona olisi uusien lauttojen rakennuttaminen. Lisäksi lauttojen operoinnin vuosikustannus olisi kuutisen miljoonaa euroa.
Siltatie on leveämpi kuin maantie saaren halki
Suunnitelman mukaan Hailuodon ja mantereen väliin rakennetaan 9 metriä leveä pengertie, jossa ajoteille varataan 6,5 metriä. Luodon halki johtavan maantien leveys on 5,7 metriä. Pengertien molempiin päihin nousee vajaan kilometrin mittainen silta.
Huikun sillan alikulkukorkeus on 15 metriä ja sen alla on vettä noin seitsemän metriä. Riutunkarin puoleisen sillan vapaa alikulkukorkeus viisi metriä, ja sen alla vettä on kuutisen metriä.
Valitukset pitää käydä asianmukaisesti läpi. Hanketta ei pystytä aloittamaan ennen sitä.
Risto Leppänen
Keskivedenkorkeudetta 3,5 metriä ylemmäs nouseva pengertie rakennetaan nykyisen lauttaväylän pohjoispuolelle. Alueella on vettä monin paikoin vain alle metrin. Maa-ainesta pengertie nielee noin miljoona kuutiota.
Elinkaarihankkeena siltatie rahoitetaan jälkikäteen lauttapalvelusta säästyvillä rahoilla. Sen rakentamiskustannukset ovat arviolta 60 miljoonaa euroa.
Ely-keskus katsoo tehdyt valitukset loppuun
Rakennustyöt kiinteän yhteyden aikaansaamiseksi alkavat aikaisintaan parin vuoden kuluttua. Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus aikoo katsoa loppuun keskeneräiset ja mahdolliset uudet valitukset.
Parhaillaan valituksia on korkeimmassa hallinto-oikeudessa osayleiskaavan osalta ja hallinto-oikeudessa maantielain tarkoittaman yleissuunnitelman osalta, kertoo yksikön päällikkö Risto Leppänen.
– Nämä valitukset pitää käydä asianmukaisesti läpi. Hanketta ei pystytä aloittamaan ennen sitä, Leppänen sanoo.
Aikaisintaan vuonna 2019 voitaisiin kuokat iskeä maahan.
Risto Leppänen
Jatkossa valituksia voi syntyä tiesuunnitelmasta ja vesilupaan liittyvistä suunnitelmista, joita nyt valmistellaan. Valitusten taustalla ovat olleet luontoarvot.
– Veikkaisin, että aikaisintaan vuonna 2019 voitaisiin kuokat iskeä maahan. Se edellyttää, että näistä jatkosuunnitelmista ei valiteta. Muutoin olisiko se vuosi 2020 vai 2021, sen aika näyttää, Risto Leppänen lisää.
Hanke järjestää lähikuukausina useita yleisötilaisuuksia ja avaa suunnitelmia esitteleviä sivuja muun muassa sosiaaliseen mediaan.