Suomen eläkejärjestelmä on nuoria ikäluokkia kohtaan epäreilu, kritisoi taloustieteen emeritusprofessori, itsekin eläkkeelle vuonna 2015 siirtynyt Sixten Korkman.
– Riskien jako on yksipuolista. Jos menee huonosti ja talous ei kehity suotuisasti, kaikki maksupaineet on kerätty palkansaajille ja nuoremmille ikäpolville. Me eläkeläiset olemme täysin suojassa, ihmettelee Korkman nykysysteemiä.
Korkman on keskustellut aiheesta nobelisti, taloustieteilijä Bengt Holmströmin kanssa, joka niin ikään arvosteli Suomen eläkejärjestelmää elokuussa.
– Sanoisin, että riskiä voisi jakaa eläkeläisille ja palkansaajille, kommentoi Korkman.
Toisin kuin Holmström, Korkman ei kuitenkaan ole huolissaan siitä, riittävätkö rahat myös tulevien sukupolvien eläkkeisiin.
– Tämä [järjestelmä] on suurin piirtein kestävällä tolalla. En ole siitä huolissani. On aivan turha puhua siitä, että se romahtaisi tai että eläkkeitä ei maksettaisi, Korkman rauhoittelee.
Ruotsalaiset tekevät toisin
Sixten Korkman vertaa Suomen eläkejärjestelmää Ruotsiin, jonka systeemi on "täysin päinvastainen".
– Ruotsissa, jos tuotto tai talouskehitys on heikkoa, eläkkeet ovat huonompia. Maksuja ei muuteta. Meillä taas maksuja nostetaan, jos rahat eivät muuten riitä eläkkeisiin, Korkman sanoo viitaten työikäisten palkoista perittäviin eläkemaksuihin.
"Ruotsissa, jos tuotto tai talouskehitys on heikkoa, eläkkeet ovat huonompia."
Korkmanin mukaan Suomen eläkejärjestelmä on kokonaisuutena hyvä, ainoastaan sen sisältämä riskien jako on epäreilu.
– Isoin pulma on julkisen sektorin alijäämä.
Korkman varoitteli myös suomalaisia tuudittautumasta siihen, että taloustilanne jatkuisi hyvänä enemmän kuin pari vuotta. Hän huomautti, että kansainväliset rahoituskriisit ovat nykyajan globaalissa maailmassa arkipäivää.
– Kun yhdessä maassa syntyy rahoituskriisi, kuten vuonna 2008 Yhdysvalloissa, se leviää nopeasti Eurooppaan ja koko maailmaan. Ei tämä tähän lopu. On vain ajan kysymys, milloin seuraava tulee.