Kun Nordea ilmoitti pääkonttorinsa siirrosta Helsinkiin viime keskiviikkoiltana, ehti kulua runsas tunti, kun sekä Tanskan että Ruotsin taloussanomalehdet alkoivat spekuloida pankin tavoittelevan jonkin ison eurooppalaisen kilpakumppanin ostoa.
Niiden mielestä Nordean muuttopäätöksen taustamotiivi oli se, että pankki aikoo kasvaa fuusioitumalla ulkomaille. Samaa uumoili parin päivän päästä Kauppalehti.
Yhdistyminen toisen eurooppalaisen pankin kanssa on helpompaa pankkiunionissa, kun fuusiokumppaneilla on samat säännöt ja sama valvoja eli Euroopan keskuspankki, myönsivät myös Nordean konsernijohtaja Casper von Koskull ja Suomen maajohtaja Ari Kaperi.
Uusi tietojärjestelmä sitoo Nordean käsiä
Pankkianalyytikot sekä Suomessa että ulkomailla kuitenkin toppuuttelevat spekulaatioita fuusiosta, ainakaan lähiaikoina.
Tanskalaisen Sydbankin Nordea-analyytikko Mikkel Emil Jensen epäilee Nordean ostoaikeita lähinnä siksi, että pankki on keskellä valtavaa tietoteknistä uudistusta. IT-järjestelmien uusimiseen palaa yli miljardi euroa.
– Jos tässä vaiheessa aloittaa fuusioitumisen toiseen pankkiin, sekä IT-järjestelmien yhdistäminen että itse fuusion toteuttaminen olisi erittäin hankalaa. Siinä pitäisi liittää toinen pankki puolivalmiiseen järjestelmään, jolloin vaarannettaisiin se uusi järjestelmä, Jensen sanoo.
OP:n Nordea-analyytikko Antti Saari ei usko Nordean yhdistymisaikeisiin juuri nyt kahdesta syystä.
Ensinnäkin finanssijätin markkina-arvo on noin 45 miljardia euroa. Pankki on niin iso, että eurooppalaisten kilpailijoiden olisi vaikea rahoittaa sen ostoa.
Toiseksi, myös Nordean omat mahdolliset ostokohteet eli eurooppalaiset pankit ovat nyt kalliita. Osakkeiden hinnat ovat nousseet pitkään ja hipovat ennätyksiä. Juuri nyt ei yksinkertaisesti kannata ostaa mitään.
Samaa mieltä on rahastotutkimusyhtiö Morningstarin analyytikko Derya Guzel Amsterdamissa.
– Nordea keskittyy nyt muuttoon Helsinkiin. En usko, että yhdistymisiä tulee ihan lähitulevaisuudessa, Guzel sanoo.
Guzel pitää todennäköisempänä, että Nordea, kuten muutkin eurooppalaiset isot pankit, suuntaavat nyt katseensa pieniin, uutta finanssiteknologiaa kehitteleviin yrityksiin.
Kilpailu saattaa tulla pian sivulta
Pankkiala on voimakkaassa myllerryksessä markkinoille putkahtelevien uusien maksujärjestelmien ja rahoitusmuotojen vuoksi. Rahoitusalasta pyrkivät nappaamaan osansa niin ulkomaalaiset yhtiöt kuin uudet finanssiteknologian fintech-yrityksetkin. Markkinoita _disruptoi _(muuttaa vanhoja toimintatapoja ja tuo uusia palveluita tilalle) jopa verkkokauppa Amazon.
Myllerrystä voimistaa ensi vuonna voimaan astuva EU:n maksupalveludirektiivi, jonka seurauksena pankkien pitää avata rajapintansa eli käytännössä asiakkaiden tilitiedot – näiden luvalla – ulkopuolisille yrityksille.
Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos arvioi Sammon pääomamarkkinapäivässä Lontoossa viime viikolla, että nyt ei ole suurten pankkijärjestelyjen aika. Pienempiä yritysjärjestelyjä sen sijaan voi tulla.
– Käymme juuri läpi kiinnostavia, pienempiä sopimuksia, joissa on suuremmat mahdollisuudet arvon luomiseen ja palvelutarjonnan laajentamiseen. Muutumme pienin askelin valtavien järjestelyjen sijaan, Wahlroos sanoi.
Myös Nordean uuden it-järjestelmän alustaa saattaisi tukea tehokkaammin tekninen yhteistyö alan startup-yrityksen kuin perinteisen finanssitalon kanssa, jonka kanssa järjestelmien yhdistäminen veisi aikaa.
– Pankit tarvitsevat innovatiivisia kumppaneita lähivuosina. Monilla uusilla fintech-yrityksillä on paljon hyviä ideoita, mutta vähän tietoa siitä, miten pankkia pyöritetään tai miten toimia tiukassa sääntely-ympäristössä, Mikkel Emil Jensen sanoo.
Palaako Nordea neuvottelupöytään Hollannin kanssa?
Viime vuonna Nordea yhdisti voimansa norjalaisen DNB-finanssikonsernin kanssa Baltiassa. Niiden yhdessä muodostaman pankin nimeksi tuli Luminor.
– Nordea on pohjoismainen pankki. Se voi tavoitella yhteistyökumppaniksi pankkeja siltä alueelta, Derya Guzel arvelee.
Jos Nordean hallitus haaveilee eurooppalaisesta jättipankista, niin myös paluu neuvotteluihin ABN Amron kanssa on mahdollinen.
ABN on hyväkuntoinen pankki, joka on Nordean tavoin iso vähittäispankkitoiminnassa.
ABN:n pääomistaja on Hollannin valtio. Se lopetti keskustelut Nordean tarjouksesta, kun Hollannin vaalit lähestyivät viime vuoden lopulla. Samalla se on kuitenkin ilmoittanut haluavansa ABN-omistuksesta eroon.
Nordean edustajat suunnittelivat pankkien yhdistymistä niin, että uuden pankin pääkonttori olisi tullut Hollantiin – siis EU:n pankkiunionin alueelle.
– Hollantia saattoi vaalien alla huolestuttaa, että sinne oli tulossa taas yhden ison pankin pääkonttori [jolloin valvonta on monimutkaisempaa ja riskit pankkijärjestelmälle suuremmat], Antti Saari pohtii.
– Hollannissa on kolme isoa pankkia, joissa on 90 prosenttia kaikista talletuksista, huomauttaa Derya Guzel. ABN Amro on näistä kolmesta pienin.
Analyytikkojen mielestä on mahdollista, että Hollannin hallituksen olisi helpompi hyväksyä ABN Amron myynti nyt, kun pääkonttoria ei tarvitsisikaan perustaa Amsterdamiin vaan se olisi jo Helsingissä.
Myös Björn Wahlroos sanoi viime vuoden lopulla Ylen haastattelussa, että ABN Amro -aiheeseen voidaan vielä palata.