Voisi luulla, että nuoret ratsastavat löysin rantein digitaalisuuden, kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden aallonharjalla. Tai että nyky-yhteiskunnan monimutkaisuus, sirpaleisuus ja ennustamattomuus eivät häiritsisi nuoria ainakaan yhtä paljon kuin vanhempia ikäpolvia.
Tuoreen tutkimuksen mukaan näin ei ole.
– Tulevaisuuden näkymät olivat nuorilla aika pessimistiset, yllättävää kyllä, professori Jari Rantapelkonen kertoo.
Turvallisuuden professorit Jarno Limnéll ja Jari Rantapelkonen ovat tehneet kirjan nuorten turvallisuuden tunteesta.
Kirjassa "Pelottaaako? Nuoret ja turvallisuuden tulevaisuus" on haastateltu yli kahtasataa 18–30-vuotiasta nuorta. Haastattelut on käyty nuorten ryhmäkeskusteluina.
Perinteiset arvot
Tutkimuksen mukaan nuoriso kaipaa sangen perinteisiä arvoja yhteiskunnassa, kuten yhtenäisyyttä. Nyky-yhteiskunta koetaan riitoja lietsovaksi.
Professoreille nuorten näkemykset tulivat osittain yllätyksenä.
– Olisi voinut olettaa, että vanhemmat ikäpolvet olisivat enemmän huolestuneita yhtenäisyydestä kuin nuoret, professori Jari Rantapelkonen sanoo.
Nuoret näkevät kansakunnan sisäisen yhtenäisyyden eli koheesion olevan murtumassa.
"Koheesion ja yhtenäisyyden säilyttämisen tuntuu olevan nuorten toiveissa huolimatta siitä, että suomalaisetkin elävät ajassa, jossa minäkeskeinen ja individualistinen ajattelu ja toiminta ovat arvossa", professorit kirjoittavat.
Nuoret ovat huolissaan turvallisuuden perusasioista kuten demokratiasta, luonnosta, terveydenhuollosta, koulutuksesta ja sivistyksestä sekä turvallisuusviranomaisten toiminnasta.
Nuoret korostavat tasa-arvoa ja luottamusta kaikkein tärkeimpinä turvallisuuden kannalta säilytettävinä asioina.
Eri alueilla eri uhkakuva
Nuorten uhkakuvat eri alueilla myös poikkeavat toisistaan.
– Arkiset pelot ovat eri puolilla Suomea hieman erilaiset, Rantapelkonen kertoo.
"Vahvin turvallisuuden tunne niin omasta kuin Suomen turvallisuudesta on Länsi-Suomessa asuvilla nuorilla. Heikoin henkilökohtaisen turvallisuuden tunne on pääkaupunkiseudulla asuvilla nuorilla", kirjassa sanotaan.
Suomen turvallisuudesta kantavat eniten huolta Itä-Suomessa asuvat nuoret. Siellä turvallisuuden heikentäjäksi koetaan Venäjän arvaamattomuus.
Pääkaupunkiseudulla nuoret olivat lähes yhtä mieltä siitä, että Venäjä ei nykyisin uhkaa Suomen turvallisuutta.
Maahanmuutosta ovat eniten huolissaan Pohjois- ja Länsi-Suomen nuoret. Näillä alueilla maahanmuuton koetaan vaikuttavan eniten henkilökohtaiseen turvallisuuteen.
Media lietsoo pelkoa
Nuorten keskusteluissa tulee esille myös se, että turvallisuusuhkien käsittely mediassa vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen.
Median koetaan mässäilevän turvallisuusuhkilla.
– Median käsitys turvallisuudesta on kovin pessimistinen ja uhkakeskeinen, Rantapelkonen kertoo.
Myös internetin kautta tulvivan tiedon nuoret kokivat lisänneen turvattomuutta.
Tämä näkyy nuorten mielestä esimerkiksi maahanmuuttokeskustelussa.
– Maahanmuuttokeskustelu koetaan hirveän hankalaksi, pelkoa herättäväksi, Rantapelkonen sanoo.
Uhka sisältä
Nuoret kokevat myös, että turvallisuutta Suomessa ei uhkaa niinkään ulkoiset uhat vaan se mitä maan sisällä tapahtuu, tietynlainen yhteiskunnan rapautuminen.
Uhan koetaan tulevan yhteenkuuluvaisuuden rikkoutumisena ja ristiriitojen kärjistymisenä.
– Se oli yksi suurimpia yllätyksiä tässä tutkimuksessa, professori Jari Rantapelkonen kertoo.
Nuorten kokemat suomalaisen yhteiskunnan sisältä tulevat uhat liittyvät esimerkiksi eriarvoistumiseen, syrjäytymiseen ja siihen, että ei pystytä osallistumaan päätöksentekoon.
Näköalattomuus
Sisäisiin uhkiin liittyy myös se, että nuoret eivät näe Suomen valtionjohdon enää tarjoavan selkeää kuvaa päämäärästä, minne yhteiskunta on matkalla. Valtiolla tuntuu olevan pallo hukassa.
– Usko tulevaisuuteen ei ollut niin suuri kuin olisi voinut kuvitella. Yksi syy on se, että usko suomalaisen päätöksentekojärjestelmän kykyyn tehdä päätöksiä on järkkynyt, professori Rantapelkonen sanoo.
Kyvyttömyys tehdä päätöksiä ja ratkaista ongelmia tuli erityisesti esille pakolaisongelmien käsittelyssä.
– On näyttänyt siltä, että Suomen valtio ei ole kyennyt varautumaan Eurooppaan tulevien pakolaisten tuloon.
Pelko instituutioiden rapautumisesta
Nuoret ovat huolissaan myös turvallisuutta luovien instituutioiden rapautumisesta. Tämä koskee erityisesti poliisia.
– Koetaan, että poliiseja on liian vähän ja rahoitus liian vähäistä, Rantapelkonen sanoo.
Varsinkin maakunnissa on huoli poliisin saatavuudesta syrjäseuduilla.
– Puolustusvoimien osalta nuoret epäilivät esimerkiksi varautumista kyberuhkiin.