KAJAANI Ohjaaja Jesse Haaja nousee Rendelin medianäytöksen jälkeen Sotkamon elokuvateatterin lavalle aavistuksen verran väsyneen näköisenä. Se ei sinänsä ole ihme, sillä takana on Haajan ensimmäinen elokuvaohjaus, joka vedettiin puolentoista miljoonan euron budjetilla vailla elokuvasäätiön tukea.
Syy siihen, että ohjaaja, tuottaja Miika J. Norvanto ja näyttelijät tulivat esittelemään elokuvaa Sotkamoon ja Kajaaniin on yksinkertainen: Suomen ensimmäiseksi supersankarielokuvaksi nimettyä leffaa kuvattiin paljon Kainuussa. Valtaosa elokuvan tapahtumista filmattiin teollisuusalue Renforsin rannan tyhjissä hallitiloissa, jotka olivat aiemmin UPM:n paperitehtaan käytössä.
– Koko elokuvasta melkein 80 prosenttia sijoittuu sinne. Saimme vapaaseen käyttöön kaikki tilat, meille avattiin ovet ja kerrottiin, missä saadaan mitäkin tehdä. Pystyimme käytännössä luomaan halliin maanalaisen rikollisliigan, kuvailee Haaja.
Haajan mukaan kyseiset tilat ovat käsittämättömän isot. Hän muistelee, että viikko ennen kuvauksia aluetta käytiin tutkimassa, ja jokaisen oven takaa tuntui avautuvan aivan uusi maailma. Tilat ovat myös monipuoliset: löytyy kivitilaa, puutilaa, uutta ja vanhaa.
– Sitten on paikkoja, johon ei oikeastaan halua mennä, mutta niissä kuvattiin myös, koska siellä ei ole ollut ketään 60 vuoteen. Siellä ei ollut varmaan kovin terveellistäkään olla, mutta sellaisia lavasteita ei voitaisi ikinä rakentaa. Kenenkään mielikuvitus ei riittäisi siihen.
22. syyskuuta ensi-iltansa saanutta Rendeliä kuvattiin kokonaiset 50 päivää. Haajan mukaan elokuvaa ei oltaisi voitu tehdä kuvallisesti samalla tavalla ilman vastaavaa tehdasaluetta.
– Meitä kohdeltiin kuin kukkaa kämmenellä. En osannut odottaa tällaista, Haaja henkäisee.
Kajaani päihittää Helsingin
Kun UPM:n paperitehtaat vuonna 2008 suljettiin (Kaleva), alettiin pohtia vapautuneiden kiinteistöjen uusiokäyttömahdollisuuksia. Kainuun Etu Oy:n elämystuotantosektorin vastaava johtaja Tuomo Tahvanainen kertoo, että muutos on aina mahdollisuus, kuten oli tässäkin tapauksessa.
– Tällainen infra tuo lisää tarjottavaa yhtenä palana palvelukokonaisuudessa, jolla houkutellaan elokuvatuotantoja alueelle, Tahvanainen sanoo.
Kainuuseen on houkuteltu audiovisuaalisia tuotantoja jo vuodesta 1999 lähtien. Niitä on myös toteutettu, esimerkkeinä elokuvat Piilotetut ja Tuntematon Sotilas. Kasvulle on yhä varaa: Tahvanainen uskoo, että Kainuussa on potentiaalia.
– Minun tietooni tulleissa tuotannoissa kaikki ovat olleet äärimmäisen tyytyväisiä, Tahvanainen toteaa.
Ohjaaja Jesse Haaja päätyi Kainuuseen elokuvantekoon siten, että tuottaja Miika J. Norvanto tapasi Haajan Cannesissa. Haaja oli myymässä Rendeliä, kunnes Norvanto otti yhteyttä, ja Haajan sanoin pelasti hänet. Seuraavaksi oltiinkin jo kirjoittamassa käsikirjoitusta ja etsimässä kuvauspaikkoja Kajaanista.
Kuukausien työ saatiin lopulta tehtyä päivissä, koska Kajaani osoittautui elokuvan kannalta hedelmälliseksi paikaksi.
– Olin polla pyöreänä, että oikeastiko kuvaamme Suomen ensimmäisen supersankarielokuvan Kajaanissa ja Sotkamossa. Kun asiaa rupesi miettimään, totesin: kyllä, totta kai! Haaja muistelee.
Tavoitteena on tuoda Kainuuseen Suomen Hollywood.
Miika J. Norvanto
Haajan mielestä Kajaanissa on ollut huomattavasti sutjakampaa kuvata elokuvaa kuin pääkaupungissa. Etelässä perusasiat ovat ontuneet, mutta Kainuussa ne ovat sujuneet vaivatta.
Esimerkkinä Haaja mainitsee tilanteen, jossa sähkökaappi piti saada auki kuvauksien etenemiseksi. Helsingissä tilanteen selvittämiseksi pitää Haajan mukaan soittaa 50 puhelua, maksaa 500 euroa, ja lopulta sähkökaappia saa käyttää tunnin.
– En ikinä enää kuvaa elokuvaa ainakaan Helsingin keskustassa, Haaja puuskahtaa ja naurahtaa päälle.
Ohjaaja kokee, että Kainuussa ihmiset puolestaan haluavat auttaa. Hänen mielestään kainuulaiset ovat pyyteettömiä ja ystävällisiä, ja ihmisillä on aikaa olla avuksi.
– Ei ole epäilystäkään, että jos jatkan elokuva-alalla, ja tuotanto tehdään Suomessa, lähden tuomaan sitä ensimmäisenä Kainuuseen.
Kajaanista haikaillaan "Kajawoodia"
Rendelin lisäksi Haaja ohjasi vastikään The Rasmus -yhtyeen musiikkivideon, sillä bändi esittää elokuvan Wonderman-tunnuskappaleen (MTV). Sitä varten Renforsin rannan kuvauspaikoille palattiin vielä kerran. Haajalle oli jännittävää palata vanhoihin maisemiin ja luoda musiikkivideota varten elokuvan maailma uudestaan.
Toinen elokuvan tuottajista, Miika J. Norvanto kertoo, että The Rasmuksen laulaja Lauri Ylönen ehti jo nimetä Kajaanin "Kajawoodiksi" Hollywoodin hengessä.
Kajawoodin kaltaista elokuvatuotannollista keskittymää on pyritty rakentamaan Kainuuseen jo pitkään. Norvannon mukaan hanketta on tehty yhteistyössä muun muassa Marko Karvosen kanssa, joka on Cloudberry services -elokuva- ja mediahankkeen projektipäällikkö (Kainuun ammattiopisto) ja YritysAmiksen kanssa.
– Tavoitteena on tuoda Kainuuseen Suomen Hollywood, tiivistää Norvanto.
Rakennukset soveltuvat ison mittakaavan toimintaan.
Jarmo Torvinen
Tarkoituksena on tuoda paikkakunnalle sekä kotimaisia että kansainvälisiä elokuvantekijöitä ja tuotantoja, jotka pystyttäisiin tekemään kokonaan Kainuussa hyödyntäen kuvauspaikkoja ja paikallista osaamista.
Vaikka Norvanto on itse sotkamolainen eli paikallinen, ei hänkään malta olla ylistämättä kainuulaisia. Muun muassa Bunny the Killer Thingin tuottanut Norvanto ehti jo kiertää maailmaa jonkin aikaa ennen kuin palasi Kainuuseen. Hän laskee paikallisten eduksi mielenlaadun, joka perustuu asioihin sitoutumiseen, ystävällisyyteen ja aitoon auttamisen haluun.
– Muualla lähtökohtaisena ajatuksena on, että yritetään vain hyötyä ihmisestä ja repiä kaikki rikki. Täällä on enemmän yhteen hiileen puhaltamisen mentaliteetti: ajatus siitä, että halutaan osallistua ja auttaa, Norvanto toteaa.
Renforsin rannan tilat ruokkivat selvästi sekä Norvannon että Haajan mielikuvitusta. Renforsin rannan yritysalueen johtaja Jarmo Torvinen kertoo, että audiovisuaaliset tuotannot poikkeavat muista alueen asiakkaista siten, että tuotannot ovat usein hyvin lyhytkestoisia ja kertaluontoisia.
– Elokuvaproduktioissa reunaehtona on, etteivät ne häiritse olemassa olevia vuokralaisia. Jos ne tuottavat muille häiriötä, ne eivät ole tervetulleita, Torvinen selventää.
Tiloja vuokrataan pääsääntöisesti yrityksille, ja tilat soveltuvat Torvisen mukaan monenlaiseen käyttötarkoitukseen. Erilaiset yritykset pitävätkin majaa Renforsin rannassa, VTT:n mittauskeskuksesta supertietokoneisiin.
– Alueen vahvuudet liittyvät teolliseen infrastruktuuriin. Meillä on käytettävissä erittäin paljon sähköä, lämpöä, vettä ja hyvä logistiikka. Rakennukset soveltuvat ison mittakaavan toimintaan.
Mitä tulee mahdollisiin elokuvastudiokaavailuihin alueelle, ei Torvinen tässä vaiheessa ota kantaa puolesta eikä vastaan.
– Suhdautumme avoimesti kaikkiin mahdollisuuksiin, hän toteaa.
Koputtaako Hollywood ovelle, kilpaileeko Kainuu studioiden kanssa?
Haaja visioisi Renforsin rantaan mieluusti monenlaisia kuvausmahdollisuuksia. Jos Haaja saisi päättää, toisi hän Renforsin rantaan ammattilaisia, jotka voisivat ideoida alueen käyttöä.
– Sinne pystyisi luomaan esimerkiksi Suomen ensimmäisen ison elokuvastudion ja erilaisia elokuvamaailmoja, koska siellä on niin paljon tilaa, Haaja kuvailee.
– Täällä on luonto, metsä, ihmiset, ja intohimoa löytyy. Tästä saisi tehtyä Suomeen keskitetyn elokuvataiteen Mekan.
Rendeliä oli tekemässä 30 Kainuun ammattiopiston opiskelijaa (Kainuun Sanomat). Tuotannossa mukana ollut Kainuun ammattiopiston YritysAmiksen opettaja-ohjaaja Marko Karvonen kertoo käyneensä muutamissa elokuvastudioissa ulkomailla.
Eräs alan tunnetuimmista studioista, Pinewood Studios, löytyy Englannista. Kun pari Pinewoodista studioita vuokrannutta Hollywood-tuottajaa kävi Kainuussa ja näki Renforsin rannan tilat, löi paperitehtaan hallien koko kaikki ällikällä.
– He olivat vuokranneet yhteen leffaan viisi kappaletta eri studiohalleja. He sanoivat, että kaikki viisi studiohallia olisivat sopineet täällä yhteen paperikonesaliin, Karvonen kertoo.
En ikinä enää kuvaa elokuvaa ainakaan Helsingin keskustassa!
Jesse Haaja
Karvonen kertoo, että halleissa on jo ollut kotimaisia tuotantoja, joiden rinnalle on tulossa myös eurooppalaisia asiakkaita. Moni onkin jo käynyt katsastamassa paikkoja. Karvosen toiveena on, että mukaan saataisiin vielä Hollywood-tuottaja.
– Asia näyttää hyvältä siltä kannalta, että he ovat jo käyneet täällä katsomassa. Voisin kuvitella, että täällä pystyttäisiin tekemään isoja tuotantoja.
Myös Norvanto kokee, että entiset tehdastilat muuttuvat tarvittaessa moneksi, kuten metsämaisemaksi tai kaupungeiksi. Myös suuremmat green screenit eli viherkangastilat, jotka mahdollistavat esimerkiksi tietokone-efektit, saataisiin Norvannon visiossa Renforsin rantaan.
– Siellä on myös tilat kuvausryhmän ylläpitoon. Se mahdollistaa kustannustehokkaan olemisen, Norvanto sanoo.
Norvanto kokee myös, että Kainuun tarjoaman tekemisen meiningin takia paikkakunnalle kannattaa houkutella muitakin tekijöitä.
– Sellaista ilmapiiriä ei pysty kulttuuriin rakentamaan, vaan sen täytyy olla aidosti ihmisissä itsessään. Se meillä on täällä Kainuussa. Pystymme antamaan jotain sellaista, mitä muut paikkakunnat eivät pysty tarjoamaan.