Taloustieteen uuden huippuyksikön, Helsinki Graduate School of Economicsin, tarvetta perusteltiin eri tavoin.
Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksen esimies, professori Juuso Välimäki katsoo, että taloustieteen osaajia on nykyään aivan liian vähän. Heille olisi kysyntää sekä valtionhallinnossa että yksityispuolella.
Nykyisillä voimavaroilla yliopistot eivät pysty vastaamaan tähän kysyntään, ja tätä yritetään nyt korjata perustamalla huippuyksikkö.
Hankkeen taustalla vaikuttavan Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen mukaan Suomi tarvitsee lisää erityisesti suomen- ja ruotsinkielisiä taloustieteilijöitä, jotka selittävät makrotaloutta ymmärrettävästi poliitikoille ja kansalle.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) puolestaan toivoo yksikön tuottavan tietoa poliittiseen päätöksentekoon ja arvioivan tehtyjen päätösten vaikutuksia sekä tukevan lainvalmistelua. Valmistelun kehnoa tasoa on arvostellut muun muassa entinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka.
Yksimielisiä oltiin siitä, että näistä kaikista syistä taloustieteen perusopetusta ja tutkimuksen tasoa on vahvistettava.
Tilaisuudessa paikalla oli myös aiemmin hallituksen koulutus- ja tutkimusleikkauksia arvostellut talousnobelisti Bengt Holmström. MIT:n professori kiitteli hanketta ja kertoi, että kokemukset vastaavista taloustieteen huippulaitoksista, esimerkiksi Barcelonasta ja Tukholmasta, ovat olleet hyviä.
Holmström osallistui Nobel-palkintonsa kunniaksi järjestetylle hallituksen talousneuvoston juhlakokoukseen, mutta hänellä ei ole omien sanojensa mukaan mitään roolia huippuyksikössä.
Panostusta voi pitää yllätyskäännöksenä, koska Sipilän hallitus on leikannut yliopistojen ja tutkimuksen rahoitusta tällä vaalikaudella satoja miljoonia euroja.
Professoriiliitto toivottaa uuden taloustieteen yksikön tervetulleeksi, mutta pelkää samalla, että se vie rahoitusta muilta tieteenaloilta.
Talousmaistereita ja -tohtoreita roimasti lisää
Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Svenska Handelshögskolanin yhteishankkeesta tulee kansainvälinen tutkijakoulu ja tutkimusyksikkö, joka aikoo kisata parhaista tutkijoista ja opiskelijoista muiden maailman huippuyksiköiden kanssa.
Tämä tarkoittaa, että opiskelijat voivat hakea kandin tutkinnon jälkeen suorittamaan yksikköön maisterin ja myöhemmin tohtorin tutkintoa.
Kunnianhimoinen tavoite on, että mukana olevista yliopistoista valmistuisi taloustieteen maistereita noin puolet nykyistä enemmän ja tohtoreita lähes kaksinkertainen määrä. Näin vastataan esille nostettuun osaajatarpeeseen.
Fyysinen paikka ei ole vielä selvillä, mutta nimestä päätellen se on Helsingissä, missä keskeiset yliopistotkin ovat. Aallolla, Hankenilla ja Helsingin yliopistolla on jo yhteinen taloustutkimuslaitos Hecer (Helsinki Center of Economic Research). Eduskunnan lähellä sijaitsevassa Economicum-rakennuksessa työskentelee noin sata tutkijaa.
Talousprofessoreita yli puolet enemmän
Taloustieteen professoreiden määrä kasvaa Suomessa runsaalla puolella viiden vuoden sisään. Uusia professuureja perustetaan 15, jonka jälkeen taloustieteen professorin virkoja on yhteensä 35. Rekrytoitavat ovat eri vaiheessa uraansa olevia tutkijoita ja apulaisprofessoreita.
Huippuvirat on tarkoitus täyttää pääosin kansainvälisillä osaajilla, vaikkei suomalaisiakaan teräviä kykyjä kulemma väheksytä.
Ensimmäisiä uusia professoreja on tarkoitus palkata jo tammikuussa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa professoreiden parhaat pestuumarkkinat ovat alkuvuodesta. Kriteerit täyttäviä huippuosaajia ei löydy tuosta vain, joten paikat täytetään sitä mukaan, kun oikea henkilö löytyy ja rahoitus saadaan kuntoon.
Helsinki GSE:n pitäisi toimia täysillä voimilla viimeistään vuonna 2022.
Huippuyksikkö tarjoaa opetusta kaikilla keskeisillä taloustieteen aloilla, mutta tutkimuksessa painotetaan makrotaloustiedettä, julkisen talouden tutkimusta, soveltavaa mikrotaloustiedettä ja aineistopohjaista päätöksentekoa.
Näillä aloilla ovat nykyään ne suurimmat suomalaisen taloustutkimuksen aukot.
Yksityisten säätiöiden rahapussilla
Huippuyksikön perustamisen voi arvioida maksavan kymmeniä miljoonia euroja, mutta kukaan ei halua puhua tarkoista summista.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan hankkeessa mukana olevien yliopistojen resursseja kootaan yhteen. Tämä voi tarkoittaa, ettei hallitukselta ole tulossa lisärahaa. Valtion investointia kuvaillaan vain tuntuvaksi, mutta ei jättimäiseksi.
Myös yksityisiltä tahoilta kerätään pääomaa. Aalto-yliopiston professorin Juuso Välimäen mukaan myös yksityisissä säätiöissä on ollut halukkuutta yksikön rahoittamiseen.
Suomen Pankki maksaa yhden makrotaloustieteen professuurin. Myös Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on sitoutunut pitkäaikaiseen rahoitukseen.
Erkki Liikanen toivoo, että yksityishenkilötkin kantaisivat kortensa kekoon. Esimerkiksi hyvästä opetuksesta ja sen hedelmistä nauttineet suuret ikäluokat voisivat osallistua hankkeeseen, vinkkaa Suomen Pankin pääjohtaja.
Lue myös:Opiskelijajärjestö: Taloustieteen opiskelijat otettava mukaan huippuyksikön suunnitteluun