Kemijoella Vanttauskosken alapuolella viime elokuussa paikallisten kalastajien verkkoon tarttui simpukka, jota epäiltiin raakuksi eli jokihelmisimpukaksi. Epäilyn selvittämiseksi ympäristöviranomainen eli Lapin ely-keskus tilasi mm. raakkuihin erikoistuneelta konsulttiyhtiö Allecolta selvityksen asiasta.
Viime lauantaina tutkimussukeltaja Juha Syväranta sukelsi Vanttauskosken alapuolella ja löysi tavallisten pikkujärvisimpukoiden lisäksi yhden jokihelmisimpukan eli raakun. Syvärannan mukaan määritys perustuu hengitysaukkoihin ja on luotettava.
– Se oli tosiaan kiehtova kohtaaminen että havaittiin siellä jokihelmisimpukka eli näin kansanomaisesti raakku ja semmoisen näkeminenhän säväyttää aina. Kemijoen pääuomasta ei ole aikaisempia havaintoja jokihelmisimpukoista joten sinänsä tämä oli nyt ainutkertainen havainto että toki sivu-uomissa sitä on havaittu aiemmin.
Syväranta pitää hyvin mahdollisena, että jokihelmisimpukoita löytyy joesta enemmän ja asiaa olisi syytä tutkia.
Kalleimmat helmet olivat jalokivien hinnoissa
Sukupuuton partaalla oleva jokihelmisimpukka löydettiin alueelta johon Kemijoki Oy:n suunnittelema ja luvan saanut uusi Sierilän vesivoimala tulee toteutuessaan vaikuttamaan.
Ympäristöviranomaisen mukaan vielä ei ole selvää pitääkö voimayhtiön hakea poikkeuslupaa suojellun jokihelmisimpukan takia vaan se selviää myöhemmin.
– Kyllä jonkinlaisia jatkoselvityksiä asiassa tarvitaan, mutta se nyt tarkentuu kun perehdytään kunnolla tuohon aineistoon ja mietitään mitä sen pohjalta tulee tehdä, sanoo johtaja Timo Jokelainen Lapin ely-keskuksesta.
Jokihelmisimpukka rauhoitettiin vuonna 1955. Sitä ennen laji ehdittiin saalistaa sukupuuton partaalle helmien takia. Kalleimmat helmet olivat jalokiven hintaisia. Parhaiden helmien löytämiseksi piti tappaa tuhansia raakkuja, ja se johti simpukan tuhoon.