Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on satanut viime syksystä alkaen keskimääräistä vähemmän. Tämä on aiheuttanut sen, että pohjavesitilanne on Lounais-Suomessa huomattavasti huonompi kuin muualla maassa.
– Pohjavedet ovat täällä 20-40 senttiä normaalitasoa alempana, sanoo Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylitarkastaja, pohjavesiasiantuntija Maria Mäkinen.
Pohjavedet täyttyvät yleensä syksyn ja talven aikana satavasta vedestä. Kesän sateista ei ole apua pohjavesivarantojen täyttymiseen.
– Kesällä haihdunta ja kasvit vievät suuren osan sadevedestä, mutta nimenomaan syyssateet täydentävät pohjavesivarantoja, Mäkinen sanoo.
Rankkasateet eivät täytä pohjavesiä
Itä- ja Pohjois-Suomessa pohjavedet ovat tavanomaista korkeammalla, koska siellä on satanut. Etelässä ja lännessä tilanne on päinvastainen.
– Lounais-Suomessa on viime syksystä lähtien satanut normaalia vähemmän. Kestää tovin, että pohjavesissä päästään normaaliarvoihin.
Tilanne oli huonoimmillaan talven jälkeen ja alkukesästä.
Pitäisi tihuuttaa aamusta iltaan eli pitäisi sataa pitkään ja tasaisesti.
Maria Mäkinen
– Rankkasateet eivät kuitenkaan auta, sillä silloin vesi valuu yleensä suoraan vesistöihin pintavaluna eikä ehdi imeytyä.
Minkälainen sade sitten olisi paras pohjavesien kannalta?
– Pitäisi tihuuttaa aamusta iltaan. Pitäisi siis sataa pitkään ja tasaisesti, pohjavesiasiantuntija Maria Mäkinen selittää.
Vesihuolto perustuu pohjaveteen
Lounais-Suomessa vesihuolto perustuu pitkälti pohjavesien varaan. Yli 90 prosenttia yhdyskuntien jakamasta vedestä on pohjavettä tai tekopohjavettä. Myös haja-asutusalueilla olevat kaivot täyttyvät pohjavesistä.
– Juomavesi ja käyttövesi tulee meillä pääasiasssa pohjavedestä. Jos pohjavesivarannot eivät täyty, niin jossain vaiheessa täytyy alkaa ehkä säätelemään vedenkäyttöä.
Mikäli pohjavedet valahtavat todella alas, paikalliset vesilaitokset voivat alkaa säänöstellä vettä. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa kävi näin 2000-luvun alussa, kun vesilaitokset säännöstelivät vettä kuivuuden takia.