Karismaattinen sissipäällikkö, joka suojelee kansaansa sortohallitusta vastaan, sanovat kannattajat. Vastuuton amatööri, jonka takia sadat tuhannet ovat menettäneet kotinsa ja kotimaansa, sanovat arvostelijat.
Terroristi, sanoo Myanmarin hallitus. Rohingyojen Arsa-sissijoukkoa johtava kolmekymppinen Ata Ullah abu Ammar Jununi on ristiriitainen hahmo, josta ei tiedetä paljoa.
Sissien propagandavideoilla hän puhuu naamioituneiden asemiesten keskellä. Ata Ullah listaa videoilla Myanmarin armeijan tekemiä julmuuksia ja lupaa vapauttaa rohingyat hallinnon sorrosta.
– Hän on hyvin karismaattinen. Hän puhuu tavalla, joka puhuttelee kovia kokenutta yhteisöä, Myanmarissa toimiva tutkija Richard Horsey kertoo Ullahin vaiheita tutkineelle uutistoimisto AFP:lle.
Ullahin voidaan katsoa aloittaneen väkivaltaisuudet Rohingya-muslimien asuttamassa Rakhinen osavaltiossa. Hänen joukkojensa uskotaan tehneen useita samanaikaisia iskuja poliisiasemille elokuun alussa.
Myanmarin armeijan syytetään vastatoimena tuhonneen kymmeniä rohingya-kyliä ja ajaneen yli 400 000 ihmistä pakolaisiksi. YK:n mukaan meneillään on etninen puhdistus.
Pakistanista Saudi-Arabiaan
Ata Ullah syntyi rohingya-perheeseen Pakistanin Karachissa, mutta muutti vanhempiensa mukana Saudi-Arabiaan. Ullahin isä opiskeli Karachissa koraanikoulussa.
Saudi-Arabiassa Ullah päätyi varakkaiden perheiden kotiopettajaksi. Pian hän vietti aikaa ylellisissä juhlissa ja metsästysmatkoilla.
– Saudit pitivät hänestä ja kohtelivat häntä kuin omaansa, Ullahin sukulainen kertoi AFP:lle.
Jihadistit varastivat rahat
Vuonna 2012 väkivaltaisuudet Myanmarissa johtivat 140 000 rohingyan maanpakoon. Ullah päätti jättää yleellisen elämänsä ja lähteä Myanmariin taistelemaan.
Aluksi hän palasi Pakistaniin etsimään tukea jihadistiryhmiltä. Suunnitelmana oli hankkia aseita, taistelijoita ja koulutusta Afganistanin ja Pakistanin Taliban-liikkeiltä ja Kashmirin islamisteilta.
Hänellä oli mukanaan miljoonia dollareita. Rahat olivat AFP:n jihadistilähteiden mukaan luultavasti peräisin varakkailta saudi- ja rohingya-perheiltä Saudi-Arabiasta.
Retki oli Ullahille pettymys. Vaikka jihadistiryhmät olivat propagandassaan puhuneet rohingya-muslimien ahdingosta, ne joko kieltäytyivät tarjouksesta tai varastivat Ullahin rahat, AFP:n lähteet kertovat.
– Vaatimukset pyhästä sodasta Burmassa ovat vain julkisuustemppu, jolla haetaan tukea muslimeilta, sanoo Pakistanin armeijan entinen kenraali Talat Masood kertoi AFP:lle käyttäen Myanmarin aiempaa nimeä Burma.
Sissiryhmä kiistää yhteydet jihadismiin
Ullahin sissiryhmä ei ole kovin voimakas tai suuri. Sen taistelijat ovat aseistautuneet enimmäkseen viidakkoveitsillä. Ampuma-aseita heillä on vähän, muun muassa yleisradioyhtiö BBC kertoo.
Valtaosa sisseistä on turhautuneita nuoria rohingya-miehiä, mutta mukana on myös noin 150 vierastaistelijaa enimmäkseen Bangladeshista.
Sissiryhmä on kiistänyt, että sillä olisi mitään yhteyksiä jihadistiryhmiin. AFP:n lähteiden mukaan jihadistit olivat tarjonneet tukea rohingyojen ahdingon saatua kansainvälistä huomiota, mutta Ullah oli kieltäytynyt.
– Jotkut hänen joukoistaan ovat ehdottaneet tarjousten vastaanottamista, mutta hän ei ole ollut kiinnostunut, järjestöä lähellä oleva lähde kertoi.
Kaikki eivät ole yhtä varmoja siitä, ettei jihadistiyhteyksiä olisi. Tutkimuslaitos International Crisis Group on huomauttanut, että sissiliikkeen rohingyoista koostuva johtoryhmä pitää majaansa Saudi-Arabiassa, kertoo muun muassa uutistoimisto Reuters.
Arsa tunnettiin alun perin nimellä Harakah a-Yaqin eli "Uskonliike", kertoo muun muassa Asia Times -lehti.
"Turhamainen, vastuuton"
Muiden rohingya-aktivistien mukaan Ullahin turhamainen ja vastuuton toiminta on aiheuttanut mittaamatonta kärsimystä rohingyoille.
– Hän ei halua ketään muuta Rakhineen, koska hän uskoo heidän ottavan hänen paikkansa, sanoi Rohingyoiden RSO-järjestöä edustava Noor Hussain Burmi.
Myös tutkija Richard Horsey muistuttaa, että Ullahin ratkaisut ovat aiheuttaneet paljon kärsimystä.
– On hyvin vaikea pitää uskottavana, että Arsa yrittää suojella kansan oikeuksia. Se sai luultavasti aikaan rohingyojen historian pahimman kriisin, Horsey sanoo.
Lue myös: