Artikkeli on yli 7 vuotta vanha

Kuka enää bändejä fanittaisi, kun tarjolla on luurin täydeltä hittibiisejä?

Musiikin fanittaminen on muuttunut yksittäisten kappaleiden fanitukseksi.

kaksi miestä
The Smiths -yhtyeen Morrissey ja Johnny Marr. Kuva: Eugene Adebari / AOP
  • Mikko Pesonen

Muistan hyvin, kuinka rakastuin The Smiths -yhtyeeseen. Elettiin kesää 1986. Britannian indie-listan kärjessä keikkui viikosta toiseen bändin The Queen is dead -albumi – pakkohan se oli hankkia. Ja niin mullistui yhden teinin musiikillinen maailma.

OMG. Setä! Bändien tai levyjen fanittaminen on niin kasaria. Ratkaisevaa on yksittäinen biisi. Jos se koukuttaa, kuuntelu jatkuu. Muuten sormi hakeutuu ääntä nopeammin kännykän ruudulle ja uusi tarjokas alkaa soida luureista.

Musiikin fanittaminen on muuttunut yhä vahvemmin yksittäisten biisien fanittamiseksi.

Musiikintuottajien ja Teoston kyselyssä 77 prosenttia vastaajista nimesi hyvän kappaleen tärkeimmäksi musiikin kuuntelun valintakriteeriksi. Esiintyjä oli ratkaisevaa vain 13 prosentille vastaajista. Yksittäistä albumia, vaikkapa tuota The Smiths -klassikkoa, etsi vain ani harva.

Fanikulttuurin muutosta selittänee tapa, jolla musiikkia kuunnellaan. Musiikki soi joko radiosta, YouTubesta tai striimipalvelujen kautta. Kaikissa niissä korostuu yksittäinen biisi. Jos radiosta soi inhokkikappale, kanava vaihtuu nopeasti.

Auto on cd-levyn turvasatama

Cd-levyn katoamista on ennustettu jo pitkään. Sen merkitys onkin vähentynyt, mutta silti yhä joka neljäs vastaaja kertoi kuuntelevansa musiikkia cd-levyiltä. Pelastaja auto ja sen cd-soittimen sisältävä stereolaitteisto. Cd-levyjä kuunnellaan nimenomaan autossa.

Auto on muutenkin suomalaisen musiikinkuuntelun tyyssija. Lähes jokainen, yli 90 prosenttia, kyselyyn vastanneista sanoi kuuntelevansa autossa musiikkia. Ylivoimainen enemmistö avaa radion, mutta musiikkia kuunnellaan myös cd:lta tai Spotifysta. 

Musiikin kuuntelu on silti siirtymässä yhä enemmän kännykkään. Puhelinkuuntelun kasvuvauhti on 10 prosentin luokkaa. Moni kuuntelee musiikkia omasta laitteestaan kuntosalilla, ulkoillessaan tai muuten yleisillä paikoilla – niihin luodaan musiikin avulla yksityisyyttä, selittävät Musiikintuottajat ja Teosto.

Uusien musiikinkuunteluvälineiden käytössä Suomi on eurooppalaista keskikastia: selvästi jäljessä huippumaa Ruotsia, mutta edellä esimerkiksi Baltiaa.

Hang the DJ lauloi Morrissey 1980-luvulla toivottaen yksittäisiä hittibiisejä soittavat tiskijukat maata kiertävälle radalle.

Kävikin niin, että meistä tuli oman elämämme dj:tä ja disco siirtyi kuulokkeiden välityksellä korvien väliin.

Lue myös:

Tappavatko Spotify ja YouTube albumin?