Kuorojen valitsemalta sadan laulun listalta yleisö sai äänestää netissä konsertin loppumetreille saakka suosikkejaan. Heti äänestyksen alussa selvän eron kisakumppaneihin kiskaisi Jean Sibeliuksen Finlandia hymni.
Äänestyksen loppuun mennessä ääniä ehdittiin antaa 2 211. Niistä Finlandia keräsi peräti 947.
Studiokuoron johtajalle ja Suomen 100 kauneinta kuorolaulua -tapahtuman isälle Hannu Ikoselle Finlandian voitto ei tullut aivan täytenä yllätyksenä.
– Sehän on hyvin kaunis laulu – hienosti kirjoitettu, ja siinä on puhuttelevat sanat. Lisäksi Finlandiaan liittyy paljon historiallisia ja kulttuurisia tekijöitä, mitkä ovat varmasti myös vaikuttaneet siihen, että juuri se valittiin. Arvelen, että äänestämiseen on vaikuttanut moni muukin asia kuin laulun oma estetiikka, joka sekin on toki upea.
Oman versionsa klassikkokappaleesta ovat tehneet lukuisat esittäjät, orkesterit ja kuorot. Mikä tekee Finlandiasta juuri kuoron suuhun sopivan?
– Sibelius kirjoitti Finlandian kuorolle ominaisella tavalla, sillä tavalla, että se on kuorolle helppo ja mukava laulaa. Sehän on tietysti kuorolaisille hyvin tärkeää, että se on luontevaa esittää omalla instrumentilla.
Kuorotempauksen takaa löytyy Sulasolin Keski-Suomen piiri, joka halusi antaa ison laulullisen lahjan satavuotiaalle Suomelle. Maratonkonsertin ylevänä tavoitteena oli nostaa esiin suomalaisen kuorokulttuurin hienot perinteet kautta aikain ja uuden musiikin parhaat tuotteet.
Hannu Ikonen muistuttaa maratonkonsertin käsiohjelmassa, että suomenkielinen musiiikkikasvatus ja suomenkielinen kuoromusiikki alkoi nimenomaan pikkuruisesta Jyväskylän kaupungista 1800 -luvun toisella puoliskolla.
Keskisuomalaiset kuoronjohtajat kokosivat kevätkesällä kuorojen ohjelmistoista reilun 300 laulun listan. Niistä jalostui konserttiin ja kansanäänestykseen sadan laulun valikoima.
Kokonaisuuteen kuului lauluja 1800-luvulta nykypäivään kunnioittaen myös suomenruotsalaisen ja saamelaisen lauluston merkitystä. Laululista koostui niin tutuista klassikoista kuin yllättävistä nykymusiikin helmistä.
Konsertin säveltäjänimiä olivat muun muassa Toivo Kuula, Jean Sibelius, Juha Holma, Gösta Sundqvist, Kerkko Koskinen, Leevi Madetoja, Pekka Kostiainen. Jukka Kuoppamäki, Juice Leskinen ja Toni Edelmann.
Maratonkonsertissa esiintyivät Jyväskylän Studiokuoro, Mieskuoro Sirkat, Secapella, Kamarikuoro Cantinovum, Musica, Harjun Laulu, Vaput, Jyväskylän Naislaulajat, Viihdekuoro Karpalot, Aallon Laulajat, Fiori, Ilonat, Femmineo, Palokan Viihdelaulajat, Voice, Keuruun Serena, Ruamjai, Lapsen ääni, Kolmekuutoset ja Vox Aurea. Konsertti huipentui suurkuoron esityksiin ja viimeisenä kajahti Sibeliuksen Finlandia.
