Raija Asikainen sai vuosi sitten hoitamattoman, perinnöllisen verenpainetaudin vuoksi aivoinfarktin. Hänen halvaantunutta kättään on kuntoutettu uudella aivokuntoutuslaitteella.
Jyväskyläläinen Asikainen myöntää, että hän on kymmenen kerran jälkeen jo kiintynyt laitteeseen.
– Voisin käyttää sitä ihan niin kauan, että huomaisin, että mulla toimii käsi omilla aivoilla.
Asikaisen mukaan käsi on muuttunut kuntoutuksen avulla enemmän omaksi: aikaisemmin se vain roikkui sivulla ja sitä piti toisella kädellä auttaa.
– Oikein odotan kuntoutukseen lähtemistä. Moni asia on parantunut. Olen ymmärtänyt, että tässä on muutakin kuin tämä käsi, on kokonainen ihminen.
Uudelle keksinnölle on kysyntää, sillä pelkästään Suomessa aivoverenkierron häiriöihin sairastuu vuosittain yli 20 000 ihmistä.
Kuntoutuslaite perustuu eräänlaiseen mielikuvaharjoitteluun. Sen mullistavin osuus on, että kuntouttaja näkee kuntoutettavan aivojen aktiivisuuden tietokoneruudulta.
Tässä mennään suoraan aivotasolla.
Kuntoutuksen koordinaattori Carita Nikkari
Liikkeen, esimerkiksi ranteen koukistamisen, ajattelu aktivoi aivojen tiettyjä alueita. Kun laitteessa oleva EEG tunnistaa sen, FES ikään kuin palkitsee onnistumisen sähköisellä lihasstimulaatiolla, joka saa ranteen koukistumaan.
– Tässä mennään suoraan aivotasolla. Perinteisessä fysioterapiassa aika usein kuntoutetaan jalkaa ja kättä, mutta kuntoutuja itse työskentelee omilla aivoillaan ja aivothan ne tuottavat liikkeen, vaativan kuntoutuksen koordinaattori Carita Nikkari Fysio-Centeristä sanoo.
Nikkarin mielestä kuntoutukseen olisi hyvä päästä pian trauman jälkeen, koska aivot ovat joustavat. Toistojen avulla aivot "korjaavat" vaurioita ja muodostavat uusia ratoja menetetyille toiminnoille.
– Aivot järjestäytyvät uudelleen, ja siten pystytään käskyttämään raajoja uudella tavalla.
Kymmeniä tuhansia euroja maksava RecoveriX on itävaltalainen keksintö, joka on vasta testikäytössä Jyväskylässä. Laite on ainoa tällä hetkellä koko maassa.
Tällaisella aivokäyttöliittymällä pystytään kuvantamaan aivoaktiivisuus ja rakentamaan oikeanlainen yhteys käden ja aivokuoren välillä.
Johtaja Tiina Parviainen
Aivoverenkiertohäiriöihin sairastuneiden hoito on hyvällä tasolla Suomessa, mutta kuntoutuksen on koettu jo pitkään olevan puutteellista.
Jyväskylän yliopiston Aivotutkimuskeskuksessa uusi laite nähdään isona edistysaskeleena. Vaikka tutkimustietoa vielä kerätään maailmalla, johtaja Tiina Parviaisen mukaan on hyvä lähtökohta, ilmiö, johon kuntoutusmuoto perustuu, on neurotieteessä tunnettu.
– Itse en tunne laitetta suoranaisesti, mutta tunnen ilmiön. Tällaisella aivokäyttöliittymällä pystytään kuvantamaan aivoaktiivisuus ja rakentamaan oikeanlainen yhteys käden ja aivokuoren välillä, johtaja Tiina Parviainen sanoo.
Parviainen kuitenkin korostaa, ettei näyttöä ole siitä, kuinka hyvin menetelmä kuntoutus edistää.
Persoonallisuus palautuu ja keskittyminen paranee käden toimintojen ohella.
Kuntoutuksen koordinaattori Carita Nikkari
Hänen mielestään Jyväskylän testistä tietoa kannattaisi kerätä.
Parviainen pitää laitetta kuitenkin hyvänä esimerkkinä siitä, miten tutkimustietoa voidaan hyödyntää käytännössä.
Kuntouttajien parissa laitteesta on kovat odotukset, sillä Nikkarin mukaan Itävallassa laitteella on saatu hyviä tuloksia.
– Persoonallisuus palautuu, puheentuotto ja keskittyminen paranee käden toimintojen ohella. Myös kävelykykyyn on ollut vaikutusta ja ihmiset ovat pystyneet palaamaan takaisin työhön.